University of Oulu

Utexaminerade språkbadslärare i arbetslivet : en enkätstudie om språkbadslärares arbetslivserfarenheter

Saved in:
Author: Backman, Jessica1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505141517
Language: Swedish
Published: Oulu : J. Backman, 2015
Publish Date: 2015-05-25
Physical Description: 112 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pinola, Timo
Reviewer: Pinola, Timo
Björklund, Siv
Description:
Det råder stor brist på språkbadslärare, speciellt i huvudstadsregionen. Ändå är det få av de utexaminerade språkbadslärarna som arbetar som språkbadslärare. Denna undersökning har som syften att utreda hurudana arbeten utexaminerade språkbadslärare innehar, vilken nytta de har haft av utbildningen samt hurudana erfarenheter de har från arbetslivet. Den teoretiska referensramen redogör för en forskningsbaserad syn på läraryrket, och skola. I synnerhet diskuteras forskningsresultat som berör utmaningar som nyblivna lärare möter i övergången till arbetslivet. Vidare ingår även en redogörelse för språkbad, den allmänna lärarutbildningen och språkbadslärarutbildningen i Finland. Undersökningens målgrupp består av 26 utexaminerade språkbadslärare bosatta runt om i Finland. Materialet samlades in genom en elektroniks webbenkät i e-lomake programmet. Enkäten består av både strukturerade och ostrukturerade frågor. I undersökningen används såväl kvalitativ som kvantitativ analys och den har drag av fenomenologisk studie och fallstudie. Den kvalitativa analysen har innehållsanalys som utgångspunkt. För att kunna jämföra informanterna sinsemellan har jag delat in dem i tre kategorier; klasslärare, språkbadslärare och andra lärare. Resultaten visar att de flesta utexaminerade språkbadslärare är bosatta i Österbotten och arbetar som finskspråkiga klasslärare. Många av dessa undervisar i svenska samt använder språkbadspedagogik i undervisningen. Endast 6 utexaminerade språkbadslärare arbetar som språkbadslärare, 5 av dem i Nyland och 1 i Österbotten. Alla dessa lärare har en ordinarie tjänst. Resultaten visar att mest nyttiga i arbetslivet har studierna i språkbad varit. De som undervisar på svenska eller också i svenska anser sig ha mera nytta av studierna i svenska i arbetslivet. Flerspråkighetsstudierna har varit speciellt nyttiga i invandrar- och språkundervisning. Informanternas första arbetsår har varit krävande och utmanande men lärorika. Det som överraskade i arbetslivet var mängden arbete utanför skoltiden och mångfalden av krävande elever. I arbetslivet har informanterna lärt sig att hålla kontroll på klassen, skapa arbetsro, bemöta krävande elever och elever med speciella behov, samt samarbete med föräldrar. För de som arbetar som språkbadslärare är det utmanande att motivera och utvärdera svenska hos språkbadselever, medan de som arbetar som klasslärare upplever att det är utmanande att differentiera undervisningen och hitta varierande arbetssätt. Handledningen på arbetsplatsen har varit sparsam och de flesta har fått hjälp först när de frågat efter den. De som har en längre arbetserfarenhet känner sig som en del av arbetsgemenskapen, medan de som har en kortare arbetserfarenhet känner sig uppskattade och jämlika. De utexaminerade språkbadslärarna ger uttryck för sina personliga erfarenheter från arbetslivet och resultaten kan därför inte generaliseras att gälla alla. Eftersom tidigare studier stöder mina resultat kan dock undersökningen anses vara relativt tillförlitlig. Överlag är undersökningen något så när heltäckande vad gäller utexaminerade språkbadslärares arbetssituation idag. Undersökningen kan fungera som grund för planering av utbildning, så att den ännu bättre motsvarar arbetslivets krav. Vidare kan den fungera som stöd för rektorer.
see all

Kielikylpyopettajista on suuri pula varsinkin Etelä-Suomessa. Siitä huolimatta harvat kielikylpyopettajiksi valmistuneet työskentelevät varsinaisina kielikylpyopettajina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kielikylpyopettajiksi valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään, millaista hyötyä koulutuksesta on heille ollut työelämässä sekä millaisia kokemuksia heillä on työelämästä. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan nykyistä näkemystä opettajuudesta ja koulusta. Viitekehyksessä käsitellään erityisesti niitä haasteita, joita vastavalmistuneet opettajat kohtaavat työelämässä. Lisäksi viitekehyksessä selvitetään kielikylvyn, opettajakoulutuksen, sekä kielikylpyopettajakoulutuksen tilannetta Suomessa. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu 26:sta valmistuneesta kielikylpyopettajasta ympäri Suomea. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka on tehty e-lomake-ohjelmassa. Lomake koostuu sekä monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Tutkimuksessa on käytetty sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista analyysimenetelmää, jossa on sekä fenomenologian että tapaustutkimuksen piirteitä. Lähtökohtana kvalitatiivisessa analyysissa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimusjoukko on jaettu vertailumahdollisuuden vuoksi kolmeen ryhmään; luokanopettajat, kielikylpyopettajat ja muut opettajat. Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa valmistuneista kielikylpyopettajista asuu Pohjanmaalla ja työskentelee luokanopettajina suomenkielisissä kouluissa. Monet heistä opettavat ruotsia sekä käyttävät kielikylpypedagogiikkaa opetuksessa. Valmistuneista kielikylpyopettajista ainoastaan kuusi työskentelee kielikylpyopettajina; viisi Uudellamaalla ja yksi Pohjanmaalla. Kaikilla näillä kielikylpyopettajilla on vakituinen virkasuhde. Tuloksista ilmenee että kielikylpyopinnot ovat olleet kaikkein hyödyllisempiä työelämässä. Opettajat, jotka opettavat ruotsia tai ruotsiksi kokevat ruotsinkielen opinnot hyödyllisiksi työelämässä. Monikielisyydenopinnot ovat hyödyllisiä maahanmuuttajaopetuksessa sekä kielten opetuksessa. Ensimmäiset työvuodet ovat olleet haastavia mutta opettavaisia. Työelämässä valmistuneet kielikylpyopettajat yllätti sekä opetuksen ulkopuolisen työn että haastavien oppilaiden määrä. Työelämä on opettanut kurinpitotaitoja, työrauhan luomista, haastavien sekä erityistarpeita omaavien oppilaiden kohtaamista sekä vanhempien kanssa käytävää yhteistyötä. Kielikylpyopettajien työn haasteena on oppilaiden motivointi ja ruotsinkielen taidon arviointi, kun taas luokanopettajien haasteena on opetuksen eriyttäminen ja erilaisten työtapojen löytäminen. Työpaikkaohjaus on ollut vähäistä ja monet valmistuneet kielikylpyopettajat ovat saaneet apua vasta kun he ovat sitä pyytäneet. Opettajilla, joilla on pidempi työkokemus on vahvempi tunne työporukkaan kuulumisesta. Vastaavasti vähemmän työkokemusta omaavien opettajien tilanne on heidän omasta mielestään tasa-arvoinen ja he kokevat itsensä arvostetuksi. Tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia, koska valmistuneet kielikylpyopettajat kertovat omista henkilökohtaisista kokemuksistaan työelämässä. Aikaisemmat tutkimustulokset kuitenkin tukevat löytämiäni tutkimustuloksia, joten tutkimuksen voidaan nähdä olevan melko luotettava. Kaiken kaikkiaan tutkimus antaa kattavan kuvan valmistuneiden kielikylpyopettajien nykyisestä työtilanteesta. Tutkimus voi toimia tukena suunniteltaessa kielikylpykoulutusta, siten että se vastaa paremmin työelämän haasteita. Lisäksi se voi toimia rehtoreiden tukena.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jessica Backman, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.