JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmassani tutkin luokanopettajien valmiuksia laatia ja päivittää tehostetun tuen oppimissuunnitelmia. Selvitän luokanopettajien tiedollisia valmiuksia sekä yhteistyön toimivuutta sen teossa. Kartoitan luokanopettajien kokemia haasteita ja etsin ratkaisumalleja, miten oppimissuunnitelman laatimista ja päivittämistä voitaisiin selkiyttää luokanopettajille. Tutkielmani taustalla on inkluusioperiaatteen kehittyminen ja vuoden 2010 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tehdyt muutokset oppimisen ja koulunkäynnin tuen muuttamisesta kolmiportaiseksi. Muutokset ovat lakitasolla tapahtuneet nopeasti, eivätkä koulut ole välttämättä ehtineet pysyä niiden mukana esimerkiksi opettajia kouluttamalla. Luokanopettajan työnkuva on monimuotoistunut ja siihen kuuluu nykyään paljon opetuksen ulkopuolista työtä, josta esimerkkinä pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen. Luokanopettajalta vaaditaan yhä enemmän erityispedagogista osaamista sekä yhteistyötaitoja eri asiantuntijoiden kanssa toimimisessa. Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen erityisopetuksen muutosta ja inklusiivisen käytännön kehittymistä Suomen koululaitoksessa. Kuvaan oppilashuollon kehittymisen vaiheita sekä uutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia osana oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Tarkastelen kolmiportaista tukimallia sekä sen vaikutuksia luokanopettajan työnkuvaan. Tutkielmani on laadullinen ja määrällinen survey-tutkimus. Tutkimusaineiston keräsin Oulun alueen luokanopettajilta kyselykaavakkeen muodossa. Tutkimukseen osallistui 34 (N=34) luokanopettajaa. Aineistoa käsittelin laadullisesti sisällönanalyysillä ja määrällisesti laskemalla tuloksista prosentuaalisia osuuksia sekä frekvenssejä ja piirtämällä niistä kuvaajia. Tulosten mukaan luokanopettajilla ei ole täysiä valmiuksia laatia ja päivittää tehostetun tuen oppimissuunnitelmia. Heidän tietoisuutensa oppimissuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä on hyvällä tasolla kirjaamiskäytäntöjen haasteita lukuun ottamatta. Myös yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä sujuu hyvin, joskin luokanopettajien tulisi ottaa enemmän vastuuta oppimissuunnitelmien teosta. Luokanopettajat kaipaavat asiakirjan selkiyttämistä ja ohjeistuksen lisäämistä. Resursseja tulisi lisätä ja vastuuta oppimissuunnitelman teosta jakaa enemmän erityisopettajan kanssa. Tutkielmani tuloksista ei voida tehdä suoria yleistyksiä. Tutkielma antaa kuitenkin arvokasta tietoa luokanopettajien tämänhetkisistä valmiuksista laatia ja päivittää tehostetun tuen oppimissuunnitelmia sekä siitä, miten niiden tekoprosessin toimivuutta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.

In my Master’s thesis I research the abilities of primary teachers to create and update learning plans for intensified support. I study the cognitive abilities of primary teachers and the functionality of cooperation in their composition. I survey the challenges faced by primary teachers and try to find approaches to make the creation and updating of learning plans more straightforward to the primary teachers. My study is based on the development of the principle of inclusion and the changes made to the core basic education curriculum in 2010 to introduce three-tier support for learning and school attendance. On the legislative level, the changes have taken place at a fast pace, and the schools have not necessarily been able to keep abreast of them by training teachers, for instance. The job description of primary teachers has become more varied and it now includes plenty of non-curricular work, such as composition and updating of pedagogical documents. Primary teachers need improved skills in special education and for cooperation with various experts. In the theoretical frame of reference of my thesis, I discuss the changes in special education and the development of inclusive practices in the Finnish school system. I describe the stages in the development of pupil welfare work and the new Act on Pupil and Student Welfare as part of the support of the comprehensive wellbeing of pupils. I discuss the three-tier support model and its effects on the primary teacher’s job description. My thesis is a qualitative and quantitative survey in nature. I collected the research data among primary teachers in the Oulu region using a questionnaire. The study was taken part in by 34 (N=34) primary teachers. I processed the data qualitatively using content analysis, and quantitatively by calculating percentages and frequencies in the data and by drawing graphs of them. According to the results, primary teachers do not have full abilities to create and update learning plans for intensified support. Their knowledge of creating and updating plans is at a good level with the exception of the challenges posed by recording practices. Cooperation with the various experts is also fluent, although primary teachers should assume more responsibility for composing the plans. Primary teachers would like clarifications to the document and more detailed instructions. More resources should be made available, and the responsibility for creating a learning plan should be shared to a larger extent with the special education teacher. No direct generalisations can be made based on the results of my thesis. The thesis does, however, provide useful knowledge of primary teachers’ current abilities to create and update learning plans for intensified support and of ways to develop the ease of making them in the future.