JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitetään luokanopettajaopiskelijoiden kykyä ratkoa teknologisia ongelmia. Tutkimuksessa on keskitytty teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoihin. Tutkimuksen koeryhmänä toimi kuusi teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijaa kolmena parina.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistolla tammikuussa 2015. Aineisto kerättiin videoimalla kolme tutkimustilannetta ja samalla niistä tehtiin muistiinpanoja. Tutkimustilanteet olivat identtiset jokaiselle parille. Tutkimuksessa tarkkailtiin, missä tilanteissa abduktiivista päättelyä tapahtui ja minkälaisia ongelmanratkaisustrategioita opiskelijat käyttivät.

Tutkimuksessa syvennyttiin tutkimaan ja analysoimaan teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden abduktiivisen ajattelun käyttöä teknologisessa ongelmanratkaisuprosessissa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittää järjestyksessä teknologiakasvatusta, ongelmanratkaisua ja ongelmanratkaisutaitoja, lapsen loogista ajattelua ja abduktiivista päättelyä loogisen ajattelun metodina. Teoreettinen viitekehys käsittelee myös lapsen ajattelun kehittymistä, ongelmanratkaisua teknologiakasvatuksessa sekä opettajan roolia lapsen ongelmanratkaisutaitojen ja loogisen ajattelun kehittymisessä.

Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, miten ja missä tilanteissa luokanopettajaopiskelijat käyttivät abduktiivista päättelyä ratkaistessaan teknologisia ongelmia. Toinen tutkimuskysymys oli, miten luokanopettajaopiskelijat käyttivät abduktiivista ajattelua apuongelmien ja -kysymysten muodostamisessa ratkaistessaan teknologisia ongelmia.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, koska teknologiapainotteista luokanopettajakoulutusta ei löydy muualta Suomesta, kuin Oulun yliopistosta. Koska tapaustutkimuksen onnistumisen ja laadun kannalta keskeistä olivat tutkimuksen alkuperäinen idea, tutkimuskohteen valinta sekä perusteellinen asiayhteyksien huomioiminen, sopi tapaustutkimus menetelmänä tähän tutkimukseen parhaiten. Tapaustutkimus antoi myös tutkijoille mahdollisuuden perehtyä tutkittavaan ilmiöön syvemmin ja useista näkökulmista. Aineiston analysointi toteutettiin aineistopohjaisena analyysina.

Tutkimuksen tuloksena oli, että teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijat käyttivät abduktiivista ajattelua ratkaistessaan teknologisia ongelmia. Opiskelijat käyttivät abduktiivista päättelyä eri tavoin eri tilanteissa, koska ongelmanratkaisu riippuu yksilön toimintatavoista. Abduktiivisen päättelyn lisäksi ongelmanratkaisussa käytettiin tässä tutkimuksessa sekä deduktiivista että induktiivista päättelyä. Tutkimuksessa selvisi myös, että teknologisia ongelmanratkaisutaitoja tulee harjoitella enemmän teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa, etteivät tärkeät taidot unohtuisi ennen työelämään siirtymistä ja teknologista ongelmanratkaisua pystytään opettamaan alakoululaisille.

Tutkimus osoitti, että vaikka teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja verrattain paljon, tarvitsee niitä harjoitella vielä enemmän, mielellään vuosittain. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää aloittavien opiskelijoiden lähtötasoa teknologisessa ongelmanratkaisussa, jotta kurssien ja opetettavien aihepiirien sisältö ja laajuus pystyttäisiin optimoimaan opiskelijoiden lähtötasoa vastaavaksi.