University of Oulu

Lost in translation? : the arse-mothering, fuck-nosed, bugger-sucking challenge of translating swear words in Stephen Fry's autobiography "Moab is my Washpot"

Saved in:
Author: Teperi, Sanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 3.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505211615
Language: English
Published: Oulu : S. Teperi, 2015
Publish Date: 2015-05-25
Physical Description: 114 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kärkkäinen, Elise
Reviewer: Kärkkäinen, Elise
Haddington, Pentti
Description:
This pro gradu thesis studies the characteristics of swear words and their translation. The material under analysis is drawn from Stephen Fry’s autobiography Moab is my Washpot and its Finnish translation Koppava kloppi by Titia Schuurman. The research is divided into two parts. The first part of the work concentrates on analysing the reasons for omitting so many swear words from the Finnish version. The second part of the research takes a closer look at how the unusual English swearing, which includes swear words invented by the original author, is translated into Finnish. The applied theory includes Ljung’s (2011) swear word definition and his categorisation of swearing into pragmatic functions. Additionally, findings of Hjort’s (2006) survey on the factors that influence Finnish translators’ word choices in swear word translation are applied in the analysis. Close reading of both the original English text and its Finnish translation was used in order to find all swearing utterances from the texts. In the thesis the translated utterances are compared to the original ones in order to find out whether the translated words may be considered swear words and in order to find explanations for the omissions. Regarding the more unusual English swearing, the translations are analysed in order to answer the question of what characteristics of the original utterances are conveyed into the translation. The aim of this research is to find out how swearing is translated in an autobiography whose author is known for witty language use and who employs swearing in his work to a great extent. The analysis is performed on a limited material which is based on a single work of one original author and one translator. Therefore, the aim of the research is not to suggest general instructions or rules to swear word translation. Similar analysis performed on another data might result in a different outcome. Based on the results of this research, it could be argued that swear words are omitted from the Finnish translation because of differences in swearing vocabulary and in swearing structures. Finnish does not always have expletives that would convey a similar epithet meaning or denote a similar action as are indicated by the English expletives. English also uses the name-calling swearing construction of noun support, which combines and adjective and a swear word. But since the swearing structure does not exist in Finnish, it means that the act of swearing is lost in translation and the Finnish version can only convey the characteristic conveyed by the adjective of the original utterance. Also, the use of mild swear words in the original text is argued to be one explanation for the omission of swear words from the Finnish text. The more unusual swear words and swearing utterances in the English text are translated as mostly discarding the oddities of the original utterance. It could be stated that some of the expressiveness of these utterances suffers as a result; however, reducing the oddities is a way to produce a translation that is fluent in the target language.
see all

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään kirosanoihin ja niiden kääntämiseen. Tutkimuksen aineisto on peräisin Stephen Fryn omaelämäkerrasta Moab is my Washpot sekä Titia Schuurmanin siitä tekemästä suomenkielisestä käännöksestä Koppava kloppi. Tutkielma jakautuu kahteen osaan ja sen ensimmäisessä osassa keskitytään analysoimaan sitä, miksi niin paljon kirosanoja on jätetty kääntämättä. Toisessa osassa perehdytään siihen, kuinka alkuperäiskirjailijan itse keksimät oudot kirosanat on käännetty suomeen. Tähän tutkimukseen sovellettuun teoriaan kuuluu Ljungin (2011) määritelmä kirosanoista sekä hänen määrittelemänsä kiroilun käyttötapojen kategoriat. Analyysin apuna on myös Hjortin (2006) tutkimustulokset kirosanojen kääntämisen vaikuttimista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lähilukua, jolla alkuperäisteoksesta ja käännöksestä etsittiin kaikki kirosanailmaukset. Tutkielmassa suomenkielisestä teoksesta löytyneitä vastineita verrataan alkuperäisiin ilmauksiin. Vertailussa tarkastellaan sitä, voidaanko käytettyjä suomenkielisiä sanoja pitää kirosanoina, sekä kääntämättä jätettyjen kirosanojen osalta selvitetään, miksi ne on jätetty kääntämättä. Erikoisempien alkuperäiskirosanailmauksien kohdalla analysoidaan, mitä ominaisuuksia ilmauksista välitetään suomen kielelle. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kiroilua käännetään omaelämäkertateoksessa, jonka alkuperäiskirjailija on tunnettu kielelläleikittelytaidoistaan ja joka käyttää kiroilua teoksessaan huomattavan paljon. Aineisto on pieni ja perustuu yhden alkuperäiskirjailijan ja yhden kääntäjän tuotoksiin, joten tutkielman tarkoitus ei ole esittää yleispäteviä ohjeita tai sääntöjä kiroilun kääntämiseen. Erilaiseen aineistoon pohjautuessaan tutkimuksen tulokset voisivat olla erilaiset. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kirosanailmauksia jätetään kääntämättä siksi, että alkuperäinen ilmaus yhdistää kirosanan sellaiseen haukkumasanaan tai verbiin, jota ei suomeksi voida ilmaista kirosanan määritelmään sopivalla sanalla. Englannin kielen kiroilussa käytetään lisäksi sellaista haukkumarakennetta, jota suomen kielessä ei ole käytössä. Tästä johtuen alkuperäinen täytesanana käytetty kirosana jää kääntämättä suomen kieleen. Myös se, että alkuperäiskirosana mielletään loukkaavuudeltaan lieväksi näyttäisi vaikuttavan siihen, että ilmaus käännetään suomeen ilman kirosanaa. Alkuperäiskirjailijan itse keksimät, oudot kirosanat on käännetty suomeen pääosin niin, että outouksia on karsittu. Tämän voidaan sanoa johtuvan kääntäjän pyrkimyksestä tuottaa käännöksessään sujuvaa suomen kieltä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Sanna Teperi, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.