University of Oulu

Konstruktio ”mennä kuin X” sanomalehdissä

Saved in:
Author: Linna, Laura1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Pages: 75
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261647
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Linna, 2015
Publish Date: 2015-06-01
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Sivonen, Jari
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:
Pro gradu -tutkielmani aiheena on konstruktio mennä kuin X kirjoitetussa suomen kielessä (sanomalehtikieli). Konstruktio rakentuu liikeverbistä mennä, kuin-konjunktiosta ja konjunktiota seuraavasta, varioivasta X:stä, joka on substantiivilauseke (NP), adjektiivilauseke (AP) tai verbin E-infinitiivi. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää konstruktion variaatiota kirjoitetussa suomen kielessä ja sen vakiintuneisuus kirjoitettuun suomen kieleen. Konstruktion variaatiota kuvaan selvittämällä sekä varioivan X:n muotoa ja merkitystä että koko konstruktion muotoa ja merkitystä. Tutkimukseni on aineistopohjainen, kvalitatiivinen tutkimus, jota tukevat myös kvantitatiiviset havainnot. Tutkimusaineistoni on valikoima tekstikorpus Suomen kielen tekstikokoelman sanomalehtitekstejä, jotka ovat peräisin 1990-luvulta. Tutkimukseni teoreettinen tausta on kognitiivisessa kielentutkimuksessa, konstruktiokieliopissa ja metaforateoriassa. Kognitiivisessa kielitieteessä merkitys nousee tärkeäksi, ja merkitys on ensyklopedista eli kielellisen tiedon ja maailmaa koskevan tiedon voi erottaa toisistaan vain keinotekoisesti. Konstruktiokieliopissa mikä tahansa kielellinen kokonaisuus katsotaan konstruktioksi, kunhan jokin sen muodon tai funktion piirre ei ole ennustettavissa muista konstruktioista. Kokonaisuudet voidaan myös tallentaa konstruktioina, vaikka ne olisivat täysin ennustettavissa, kunhan ne toistuvat riittävän usein. Konstruktio on muodon ja merkityksen yhteenliittymä. Metaforat ovat konventionaalisia ja korvaamattomia, ja ne on tunnustettu normaaleiksi arkikielen ilmiöiksi. Tutkimustulosten perusteella selviää, että konstruktion mennä kuin X varioiva X voi taipua substantiivilausekkeessa nominatiivissa, partitiivissa, inessiivissä, illatiivissa, adessiivissa, allatiivissa ja instruktiivissa. Adjektiivilausekkeessa X taipuu partitiivissa ja verbin E-infinitiivissä instruktiivissa. Osa näistä sijamuodoista on yleisempiä kuin toiset, ja kunkin sijamuodon sisältämä konstruktio mennä kuin X on vakiintunut tiettyihin merkityksiin. Tutkimustulokseeni vaikuttaa se, että tutkimusaineisto on sanomalehtikielinen. Jossain toisessa tutkimusaineistossa konstruktion variaatio ilmenisi mahdollisesti sekä muodoltaan että merkitykseltään erilaisena.
see all

Subjects:
Copyright information: © Laura Linna, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.