JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä tutkimuksessa tutkitaan pedagogisen liveroolipelin toimintatapaa ja tehoa humanitaarisen oikeuden opetusmenetelmänä ja asennekasvatuksen välineenä. Tutkimuksen kontekstina toimii Suomen Punaisen Ristin Oulussa järjestämä humanitaarisen oikeuden disseminaatiotyöhön kehitetty roolipeli Konfliktin keskellä. Pedagoginen roolipeli on roolipeli, joka on suunniteltu opettamaan osallistujalleen määrätyt tiedot tai taidot. Se on ilmiöpohjainen opetusmenetelmä, jota on käytetty eri aloilla jo pitkään. Metodin tutkimus ja teoriapohja on kuitenkin vielä melko vähäistä. Tästä johtuen tämäkin tutkimus tukeutuu paitsi vielä varsin uuden roolipelitutkimuksen, myös pelitutkimuksen, draamakasvatuksen ja asennepsykologian teorioihin ja yhdistelee näitä teorioita luodakseen ilmiötä kuvaavan teorian. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää edellä kuvatun teorioiden yhdistelyn myötä, minkälainen oppimista tukeva rakenne Konfliktin keskellä -roolipeli teoriassa on. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkitaan, toimiko tapahtuma asennekasvatuksen välineenä, mitä tapahtumassa opitaan ja mitkä tekijät koettiin vaikuttaneen oppimiseen. Koska teorian mukaan pedagogisen roolipelin vaikutus vaatii eläytymistä, tutkittiin myös mitkä tekijät kyseisessä pelissä vaikuttivat osallistujien eläytymiseen. Tutkimusasetelma on kvasikokeellinen ja tutkimus on tehty monimenetelmällisesti käyttäen sekä parametrittömiä kvantitatiivisiä analyysimenetelmiä, että kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeita käyttäen Konfliktin keskellä -pelin pelaajilta ja rooleissa toimineilta järjestäjiltä ennen peliä, välittömästi pelin jälkeen ja viisi kuukautta pelin jälkeen. Kyselylomakkeissa oli tavanomaisten taustatietojen lisäksi Likert-tyyppinen asennemittari ja Likert-tyyppisiä asenneväittämiä humanitaarisen oikeuden aihealueista, sekä avoimia kysymyksiä samoista aiheista. Vastauksia käsiteltiin sekä kaikkia yhdessä, että kahdessa eri alajoukossa: peliin pelaajina ja organisaation jäseninä osallistuneiden ryhmissä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että Konfliktin keskellä -peli aiheutti pelin osallistujissa merkittävää asennemuutosta ja osallistujat kokivat oppineensa pelistä paljon. Asennemuutos ei kuitenkaan näkynyt enää viiden kuukauden jälkeen. Pelaajilla pakolaisen asema korostui oppimistuloksissa, organisaation jäsenet taas kokivat oppineensa pelin aiheeseen liittymättömiä tai roolipelimetodiin liittyvää asiaa. Pelaajat oppivat organisaation jäseniä selkeämmin pelin järjestäjien tavoitteiden mukaisesti, mutta asennemuutos näkyi molemmissa ryhmissä. Peliin eläytymiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin ja tulevissa Konfliktin keskellä -peleissä voidaan niiden ja muiden tutkimuksen huomioiden myötä kehittää pelaajien kokemusta paremmaksi. Tutkimuksen tulokset luovat käypää pohjaa myös opetusmetodin muille sovelluksille.