University of Oulu

Lastentarhanopettajien kertomuksia häpeästä ja nolostumisesta päiväkodissa

Saved in:
Author: Rantala, Suvi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506041775
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Rantala, 2015
Publish Date: 2015-06-08
Physical Description: 71 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Uitto, Minna
Reviewer: Tiilikka, Aila
Uitto, Minna
Description:

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata häpeän ja nolostumisen tunteita kasvatus- ja opetusmaailman kontekstissa. Kiinnostukseni tutkimusaiheeseen nousi tunnekasvatuksesta. Päiväkotien toiminnan suunnittelussa on yhä enemmän otettava huomioon ne tunteet, joiden kanssa lapset ja aikuiset ovat päivittäin tekemisissä. Tutkimus osallistuu tunnekasvatuskeskusteluun tuomalla esiin lastentarhanopettajien sekä lasten negatiivisia tunteita opettajien kertomana päiväkodin arjessa sekä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu tunnetutkimuksesta sekä psykologisesta että sosiaalisesta näkökulmasta, häpeän tutkimuksesta sekä kerronnallisuuden metodologisista valinnoista. Tässä tutkimuksessa tunteet nähdään henkilökohtaisina kokemuksina, jotka tapahtuvat ihmisessä sisäisesti, mutta sosiaalisten tilanteiden aiheuttamina ja ovat vuorovaikutuksen sekä sosiaalistumisen muokkaamia.

Tässä tutkimuksessa kysyttiin millaisista häpeän kokemuksista lastentarhanopettajat kertovat ja millaisena häpeä näyttäytyy päiväkodin arjessa kertomusten mukaan. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa sovelletaan kerronnallista lähestymistapaa. Kerronnallinen tutkimus perustuu uudenlaiseen käsitykseen tiedosta. Tietämisen prosessi muodostuu kertomuksista, joiden avulla ihmiset konstruoivat ympärillään tapahtuvaa. Kerronnallisuudella viitataan tutkimuksissa usein tiedontuottamisprosessiin, tiedon luonteeseen ja tietämisen tapaan, kuvaamaan tutkimusaineiston luonnetta tai aineiston analyysia. Kerronnalliseen metodiin liittyy vapaus valita jokaiseen tutkimukseen sopivat menetelmät kertomusten tulkitsemiseen. Se tarjoaa analyysille mahdollisuuden nähdä elämän kokonaisuus sellaisena, kuin se kullekin ihmiselle ilmenee. Tutkimukseen osallistui 3 naislastentarhanopettajaa, joiden työura on kestänyt 1–5 vuotta. Kerronnallisten haastattelujen pohjalta syntyneestä aineistosta pyrin löytämään opettajien kertomuksissaan tekemiä oivalluksia sekä merkitystihentymiä. Analyysia johdatti opettajien kertomusten lisäksi tutkijan ja haastateltavan välinen vuorovaikutus, sillä kerronnallisen näkemyksen mukaan merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa kertojan ja kuulijan välillä.

Tutkimuksen tuloksissa opettajien kertomukset kuvasivat häpeää ja nolostumista heidän lapsuudenmuistoissaan sekä työssään päiväkodissa. Arvioinnin kohteeksi joutuminen, opettajan harkitsemattomat kommentit lapsen ominaisuuksista tai taitoa vaativassa tehtävässä epäonnistuminen olivat aiheuttaneet opettajille häpeän kokemuksia lapsuudessa. Puhuttaessa häpeästä opettajuuden kontekstissa esiin nousi syyllisyys ”hermojen menettämisestä” sekä ristiriidat arvoissa ja kasvatusnäkemyksissä työyhteisön sisällä. Opettajien kertomuksissa häpeä ilmeni sosiaalistamisen keinona. Kasvattajan tehtävä on opettaa lapselle oikea ja väärä, ja väärin toimivaan lapseen reagoiminen, kuten toruminen, voi aiheuttaa lapselle nolostumisen tai häpeän kokemuksen. Häpeästä selviytyminen ilmeni kaikkien opettajien puheissa, ja he korostivat positiivisuuden kulttuurin ylläpitämistä tärkeänä tekijänä ympäristössä, jossa lapsen on turvallista epäonnistua ja myöntää virheensä.

Tutkimuksen luotettavuutta olen pyrkinyt edistämään kuvaamalla läpinäkyvästi kaikkia tutkimuksen vaiheita. Kerronnallisen filosofian mukaan kertojan äänen löytäminen on ollut suuressa roolissa tutkimukseni haastattelu- ja analyysivaiheissa. Häpeää ja nolostumista ei ole vielä juurikaan tutkittu kasvatustieteen näkökulmasta, ja tämä tutkimus vastasi siihen tarpeeseen ilmentämällä häpeää ja nolostumista päiväkodeissa opettajien kertomana. Kertomukset rakentavat kuvaa häpeästä arkisena tunteena, joka on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat ihmisen loppuelämään. Opettajien kertomukset kuitenkin ilmensivät häpeää ainoastaan aikuisen näkökulmasta sekä muistojen kautta. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tarkemmin kuvata millaisia sosiaalisia merkityksiä häpeällä on kasvatuksen kontekstissa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Suvi Rantala, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.