JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on lastentarhanopettajien tietämys tieto- ja viestintätekniikalla tuetusta matematiikan opetuksesta esiopetuskontekstissa ja miten TPACK-ajattelu näkyi opettajien tietämyksessä. Tutkimusta varten haastateltiin ja havainnoitiin kahta esiopetusryhmän lastentarhanopettajaa. Opettajat työskentelevät pohjoissuomalaisessa esiopetusryhmässä, joka osallistuu kehittämishankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on TVT-tuetun esiopetuspedagogiikan kehittäminen. Aineistoa kerättiin TPACK-teorian näkökulmasta ja se analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään TPACK-teoriaan, joka on teoria teknologis-pedagogisesta sisältötiedosta. Se määrittelee, millaista osaamista ja tietoa opettajalla tulee olla pedagogiikasta, teknologiasta ja ainesisällöstä. Määritelmät ovat teoreettisia, eivätkä ne sisällä mitään neuvoja, kuinka opettajan tulisi käytännössä toimia. Konteksti, jossa opettaja toimii, määrää, millaisia asioita teorian eri kategorioissa tulee huomioida.

Uudessa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2014) määritellään teknologinen osaaminen kansalaistaidoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajilla on vaikeuksia suunnitella tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää opetusta ja että he kokevat olevansa epävarmoja. Tutkimuksella saatiin ajankohtaista tietoa siitä, miten lastentarhanopettajat kokevat TVT:n hyödyntämisen esiopetuksessa ja siitä, mihin he erityisesti tarvitsevat tukea. Tutkimusten mukaan tieto opettajien käsityksistä toimii oppaana suunnitellessa oikeanlaista apua ja tukea TVT:n integroinnin kanssa kamppailevalle.

Lastentarhanopettajien tietämys tieto- ja viestintätekniikalla tuetusta opetuksesta oli, että heidän tulee ensin itse hallita laitteiden käyttö, ennen kuin he voivat niitä hyödyntää opetuksessa. He ymmärsivät, että tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen vaatii aina pedagogisen päämäärän ja tavoitteen. Kun opettajia havainnoitiin tuokioilla, huomattiin, että opettajien käsitys pedagogisesti tarkoituksenmukaisesta integroinnista ei täysin näkynyt käytännössä opettajan toiminnassa. Opettajat kuitenkin osoittivat teknologis-pedagogista sisältötietoaan etenkin haastatteluissa, sillä Nvivo-analyysin mukaan opettajien puheet keskittyivät eniten pedagogiseen sisältötietoon ja teknologis-pedagogiseen tietoon. Johtopäätös on, että opettajat tarvitsevat käytännön neuvoja, ideoita ja tukea siihen, miten he voisivat välineitä opetuksessa ja oppimisen tukemisessa käyttää.