JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään luokanopettajien kokemuksia erolapsista koulussa ja heidän erilaisista perhemuodoista. Tutkielman viitekehyksessä kuvataan perhemuotojen moninaistumista, erilaisia perhemuotoja, joita erosta seuraa sekä eron vaikutuksia lapseen. Lisäksi teoriaosuudessa avataan eron mahdollisia vaikutuksia koulun suhteen. Tutkielman empiirisessä osiossa selvitetään opettajien kokemuksia erolapsista koulussa. Tässä osiossa avaamme myös kokemuksen käsitettä, koska se on olennainen osa tutkimuskysymyksiä.

Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu kvalitatiivisella otteella ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelulla haimme vastauksia siihen, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on erilaisista perhemuodoista ja miten he ovat kokeneet erolapset omassa luokassaan. Lisäksi selvitimme sitä, miten opettajat suhtautuvat erolapsiin ja -perheisiin sekä heidän omiin mahdollisiin keinoihin tukea erolasta. Aineisto koostuu kuuden (6) luokanopettajan haastattelusta, jotka toteutettiin helmikuussa 2015. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Analyysivaiheessa aineistosta etsimme oleellisimmat ilmaukset ja nämä jaoimme moniin ala-, ylä- ja pääluokkiin, joiden pohjalta analyysi oli helpompi tehdä.

Tutkielman keskeinen tulos on, että ero näkyy koulussa usein jollakin tavalla, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Tilanteeseen vaikuttaa paljon lapsen persoonallisuus, temperamentti ja se, millä tavalla ero on hoidettu vanhempien toimesta. Vastauksista ilmenee myös se, ettei erityiselle erolasten tuelle ole yleisesti tarvetta, mutta koulussa opettajan on hyvä aistia keskustelun tarve ja olla lapselle turvallinen aikuinen. Yhteistyö ja toiminta vanhempien kanssa pysyy usein eron jälkeen samanlaisena, mutta senkin suhteen voi tapahtua muutoksia huonompaan tai parempaan suuntaan. Opettajien näkemys yleisesti aiheeseen suhtautumisesta oli se, ettei asia herätä kiinnostusta suuntaan tai toiseen, mutta kuitenkin haastateltavien oma perhetausta vaikutti heidän oman suhtautumisensa taustalla.

Tutkielman kohdejoukko on pieni, joten tuloksia ei voi sellaisenaan yleistää. Pieni kohdejoukko vaikuttaa myös työn luotettavuuteen, mutta tästä huolimatta saimme kuitenkin monipuolisia ja osittain yhteneväisiä vastauksia. Tulokset antavat aihetta pohtia vanhempien eron merkitystä sekä lapsen että opettajan kannalta, erityisesti myös siksi, että asia on nykyisin hyvin yleinen. Tämän perusteella olemme pohtineet jatkotutkimusaiheita, jotka liittyvät edelleen eron vaikutuksiin, mutta tutkimuskohteena toimisi erolapset ja -vanhemmat.