Etnografinen tutkimus 5. luokan poikien liikuntasuhteista koulun toimintakulttuurissa
Särkimäki, Aapeli (2015-06-02)
Särkimäki, Aapeli
A. Särkimäki
02.06.2015
© 2015 Aapeli Särkimäki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506061792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506061792
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden kokemia merkityksiä, joita he kohtaavat liikuntasuhteensa kautta koulun toimintakulttuurissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden ilmikäyttäytymisen yhteyttä oppilaiden kokemuksiin sekä koulun merkitystä tälle yhteydelle.
Tutkimuksen taustalla on huoli liian vähäisen liikunnan ja liikkumattomuuden synnyttämästä yhteis- kunnallisesta ongelmasta. Liikunnan edistämistoimenpiteistä huolimatta moni ei liiku. Koulu kokoaa yhteen sekä vähän liikkuvat että paljon liikkuvat tavoittaen koko ikäluokan. Koulu luo mahdollisuuden etsiä syitä liikkumattomuuteen vertailemalla yksilön kokemuksia liikkumisesta liikuntaan yhteisötason ilmiönä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka metodologiana käytettiin etnografiaa. Tutkimuksen kohde- ryhmä koostui viidestä pohjois-pohjanmaalaisen alakoulun 5. luokan pojasta. Aineisto kerättiin syksyllä 2014 käyttäen menetelminä havainnointia ja haastattelua. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksina kuvaillaan Ulkopiirin luontoliikkujan, Tasapainoisen palloilijan, Sisäpiirin kiekkoilijan, Haaveilevan futarin ja Yleispätevän moniottelijan liikuntasuhteet. Liikunnan taustalla koetuista merkityksistä hauskuus ja sosiaalisuus ovat tutkittavia yhdistäviä asioita. Erottelevia merkityksiä ovat leikki ja kilpailullisuus. Tulokset tukevat jo olemassa olevaa kuvaa oppilaiden liikuntasuhteiden erilaisuudesta ja liikunnan taustalla vaikuttavista merkityksistä.
Koulun toimintakulttuurilla oli odotetusti vaikutusta tutkittavien liikuntasuhteisiin merkitseviin kokemuksiin. Tulokset esitetään aineiston ja tulkinnan välisenä vuoropuheluna koulun toimintakulttuurin eri kerrostumissa: virallisessa koulussa, informaalissa koulussa sekä fyysisessä koulussa. Tuloksissa virallisen koulun tavoitteissa ilmenee ristiriitaa informaalin koulun toiminnan kanssa. Oppilaiden kokemuksissa painottuvat informaalin koulun merkitys ja erityisesti liikunnan yhteys sosiaalisiin merkityksiin. Fyysinen koulu tuo esiin koulupihan merkityksen ja välineellistyneen liikuntakulttuurin.
Tutkimustulosten perusteella liikuntakasvatuksessa tulisi huomioida oppilaiden yksilölliset liikuntasuhteet sekä liikunnan sosiaalinen ulottuvuus. Yhtenä ratkaisuna vähän liikkuvien tavoittamiseksi ja liikkumisen tukemiseksi, työssä esitetään liikunnan tuottamisen painottamista liikuntakasvatuksessa.
Tutkimuksen taustalla on huoli liian vähäisen liikunnan ja liikkumattomuuden synnyttämästä yhteis- kunnallisesta ongelmasta. Liikunnan edistämistoimenpiteistä huolimatta moni ei liiku. Koulu kokoaa yhteen sekä vähän liikkuvat että paljon liikkuvat tavoittaen koko ikäluokan. Koulu luo mahdollisuuden etsiä syitä liikkumattomuuteen vertailemalla yksilön kokemuksia liikkumisesta liikuntaan yhteisötason ilmiönä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka metodologiana käytettiin etnografiaa. Tutkimuksen kohde- ryhmä koostui viidestä pohjois-pohjanmaalaisen alakoulun 5. luokan pojasta. Aineisto kerättiin syksyllä 2014 käyttäen menetelminä havainnointia ja haastattelua. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksina kuvaillaan Ulkopiirin luontoliikkujan, Tasapainoisen palloilijan, Sisäpiirin kiekkoilijan, Haaveilevan futarin ja Yleispätevän moniottelijan liikuntasuhteet. Liikunnan taustalla koetuista merkityksistä hauskuus ja sosiaalisuus ovat tutkittavia yhdistäviä asioita. Erottelevia merkityksiä ovat leikki ja kilpailullisuus. Tulokset tukevat jo olemassa olevaa kuvaa oppilaiden liikuntasuhteiden erilaisuudesta ja liikunnan taustalla vaikuttavista merkityksistä.
Koulun toimintakulttuurilla oli odotetusti vaikutusta tutkittavien liikuntasuhteisiin merkitseviin kokemuksiin. Tulokset esitetään aineiston ja tulkinnan välisenä vuoropuheluna koulun toimintakulttuurin eri kerrostumissa: virallisessa koulussa, informaalissa koulussa sekä fyysisessä koulussa. Tuloksissa virallisen koulun tavoitteissa ilmenee ristiriitaa informaalin koulun toiminnan kanssa. Oppilaiden kokemuksissa painottuvat informaalin koulun merkitys ja erityisesti liikunnan yhteys sosiaalisiin merkityksiin. Fyysinen koulu tuo esiin koulupihan merkityksen ja välineellistyneen liikuntakulttuurin.
Tutkimustulosten perusteella liikuntakasvatuksessa tulisi huomioida oppilaiden yksilölliset liikuntasuhteet sekä liikunnan sosiaalinen ulottuvuus. Yhtenä ratkaisuna vähän liikkuvien tavoittamiseksi ja liikkumisen tukemiseksi, työssä esitetään liikunnan tuottamisen painottamista liikuntakasvatuksessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31907]