JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella viiden lastentarhanopettajan käsityksiä ja kokemuksia työhyvinvoinnin rakentumisesta positiivisen psykologian näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on työhyvinvointia ylläpitävät ja lisäävät tekijät. Tutkimuskysymykseksi muotoutui: Minkälaisista tekijöistä lastentarhanopettajan työhyvinvointi rakentuu? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja mielekästä työtä. Sitä lisäävät työntekijöiden ammattitaito, työyhteisön hyvä ilmapiiri sekä kannustava johtaminen. Keskityn tässä tutkimuksessa tarkastelemaan työhyvinvointia yksilön näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä, toisiaan sivuavasta, työhyvinvoinnin tarkastelutavasta; Ilmarisen työkyvyn tekijöitä tarkastelevasta työkykytalosta, Mankan työhyvinvoinnin tekijöistä rakentuvasta kokonaisvaltaisesta työhyvinvointimallista, työhyvinvoinnin portaista sekä pedagogisesta hyvinvoinnista. Tutkimukseni on laadullinen haastattelututkimus, jossa on myös fenomenografisia piirteitä. Olen kiinnostunut lastentarhanopettajien käsityksistä, korostamatta niiden eroja. Keräsin tutkimusaineiston viittä lastentarhanopettajaa haastattelemalla. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysitapa oli teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa teoria toimii analyysin apuna. Luokittelin aineistosta löytyneet työhyvinvointiin vaikuttavat asiat niiden yhtäläisyyksien ja erojen perusteella alaluokiksi, joita yhdistelemällä sain yläluokkia, jotka muistuttivat läheisesti Mankan mallia työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Nimesin yläluokat mallin mukaan: ihminen itse, työ, ryhmähenki, esimiestoiminta sekä organisaatio. Lisäksi muodostin vielä luokan muut tekijät, johon kokosin aineistoni tekijät, jotka eivät sisältyneet mallin mukaisiin luokkiin. Lastentarhanopettajat kokivat merkittävimmäksi työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi itseensä, työhön sekä ryhmähenkeen liittyvät tekijät. Näitä olivat oma terveys ja kunto, kiinnostus koulutuksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, työn ja vapaa-ajan erottaminen, työn merkityksellisyys ja vaikuttamismahdollisuudet työhön, työn haasteellisuus sekä vuorovaikutus lasten kanssa. Lisäksi hyvä työyhteisö ja -tiimi, jossa on hyvä, avoin ja tasa-arvoinen ilmapiiri. Esimiestoimintaan liittyvänä tekijänä mainittiin arvostava johtaja, jolta saa tukea tarvittaessa. Organisaatioon liittyvät tekijät jäivät muutamaan mainintaan työoloista. Muita työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat perhe ja yksityiselämä, oma persoonallisuus ja luonne. Työhyvinvointia lisäävinä koettiin myös erilaiset perustehtävästä poikkeavat työtehtävät kuten varajohtajana olo tai erilaisiin työryhmiin kuuluminen. Myös katkos työelämään opiskelun tai vuorotteluvapaan merkeissä koettiin positiiviseksi. Työhyvinvointi on yhteydessä työn tulokseen; päivähoitohenkilökunnan kohdalla se tarkoittaa yhteyttä varhaiskasvatuksen laatuun. Työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi kokeva henkilökunta viihtyy työssään, joka puolestaan innostaa työntekijöitä tekemään parhaansa ja samalla luovat laadukkaalle varhaiskasvatukselle sopivan ilmapiirin. Etenkin tänä päivänä alati muuttuvissa työoloissa työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen eri tavoin auttaa jaksamaan jatkamaan töissä ehkä jopa eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Työhyvinvoinnista on tehty paljon tutkimuksia ja selvityksiä, haasteena onkin saada tulokset käytäntöön. Osaavat, motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat organisaatioille pääomaa, joka tulevaisuuden menestystekijä, johon kannattaa panostaa.