University of Oulu

Der Live-Ticker: Geschriebene Rede? : ein quantitativer Vergleich deutscher und finnischer Live-Ticker im Hinblick auf die Elemente gesprochener Sprache

Saved in:
Author: Ronkainen, Sami1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, German Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506181882
Language: German
Published: Oulu : S. Ronkainen, 2015
Publish Date: 2015-06-22
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Grasz, Sabine
Reviewer: Selkälä, Satu
Grasz, Sabine
Description:
Um zu klären, ob Charakteristika der gesprochenen Sprache unterschiedlich in finnischen und in deutschen Live-Tickern vorkommen, wird in dieser Arbeit ein Vergleich finnischer und deutscher Live-Ticker im Hinblick auf die Merkmale der gesprochenen Sprache durchgeführt. Zu Beginn steht die Hypothese, dass der Live-Ticker Elemente gesprochener Sprache enthält. Ein quantitativer Vergleich der deutschen und der finnischen Live-Ticker wird im Hinblick auf die Elemente gesprochener Sprache ausgeführt. Das Untersuchungsmaterial besteht aus zwei finnischen und zwei deutschen Fußball-Live-Ticker. Die Unterschiede zwischen den deutschen und den finnischen Live-Tickern werden analysiert, die Elemente gesprochener Sprache im Live-Ticker werden untersucht und zum Schluss wird eine genaue Kategorisierung gemacht. Auch über die Zukunft des Live-Tickers als eine journalistische Form wird spekuliert. Die finnischen Moderatoren benutzen keine Gesprächs- oder Abtönungspartikeln in den Live-Tickern. Dagegen haben die deutschen Moderatoren in ihren Live-Ticker-Texten eine große Menge und eine bunte Auswahl an verschiedenen Abtönungspartikeln. Interjektionen kommen weder in den finnischen noch in den deutschen Live-Tickern vor. Die finnischen Moderatoren machen ganz wenige Adressierungen in ihren Texten verglichen mit ihren deutschen Kollegen. Die deutschen Moderatoren zeigen viele Adressierungen und machen ihre Live-Ticker interaktiver. In den deutschen Live-Tickern kamen mehr typographische Ersatzelemente als in den finnischen Tickern vor. Zusätzlich zur Menge, waren die Funktionen der typographischen Ersatzelemente auch vielseitiger in den deutschen Live-Tickern. Ungrammatische Formen oder Fehler sind nach meiner Hypothese typisch in den Live-Tickern, in beiden Sprachen. Die Fehlerdichte ist aber unterschiedlich zwischen den Tickern: Einer von den deutschen und einer von den finnischen Live-Tickern sind fast fehlerfrei. Andererseits enthalten der andere finnische Live-Ticker und der andere deutsche Live-Ticker viele Fehler. Eine Beziehung zwischen der hohen Anzahl von Fehlern und der hohen Anzahl von Kommentaren ist zu sehen. Die Fußballsprache enthält elliptische Satzstrukturen. Vor allem ist das der Fall bei den deutschen Live-Tickern. Umgangssprachliche Idiome sind in allen Live-Tickern vorgekommen. Ihr Inhalt ist locker, humoristisch und sie beschreiben die Spielgeschehen auf eine unterhaltende Weise. Der Stil der umgangssprachlichen Idiome ist ähnlich in beiden, den finnischen und den deutschen Live-Tickern. Die 3. Person kommt in allen vier Live-Tickern vor. In den deutschen Versionen kam auch die 1. Person vor. Das ist ein deutliches Merkmal von Mündlichkeit in den deutschen Live-Tickern. Die finnischen Passivformen könnten aber als ein Ersatz für 1. Person Plural funktionieren. Der Live-Ticker ist teilweise ein neues Untersuchungsgebiet. Die Definition des Live-Tickers, seine Eigenschaften und vor allem seine Kategorisierung als eine Textart werden in dieser Arbeit klarer. In Live-Tickern gibt es die Möglichkeit viele Dimensionen der Kommunikation zu verbinden. Der Live-Ticker hat viele Vorteile des Onlinejournalismus, womit er voraussichtlich auch in der Zukunft seine Rolle im Wettbewerb der Medien behaupten kann. Diese Arbeit hilft uns den Onlinejournalismus besser zu verstehen.
see all

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, esiintyykö puhekielisiä elementtejä eri tavoin saksalaisissa ja suomalaisissa, kirjoitetuissa minuutti minuutilta -selostuksissa. Oletan, että minuutti minuutilta -selostus sisältää puhekielisiä elementtejä. Vertailen saksalaisia ja suomalaisia minuutti minuutilta -selostuksia kvantitatiivisesti puhekielisten elementtien näkökulmasta. Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta saksalaisesta ja kahdesta suomalaisesta minuutti minuutilta -jalkapalloselostuksesta. Analysoin selostusten eroja, tutkin niissä esiintyviä puhekielisiä elementtejä ja lopuksi teen tarkan luokittelun tuloksista. Spekuloin myös minuutti minuutilta -selostusten tulevaisuutta journalistisena muotona. Suomalaiset selostajat eivät käytä puhe- tai sävypartikkeleja minuutti minuutilta -selostuksissa. Saksalaiset selostajat taas käyttävät sävypartikkeleja paljon ja monipuolisesti. Interjektioita ei esiinny saksalaisissa eikä suomalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa. Suomalaiset selostajat käyttävät vähän vuoronohjausta teksteissään verrattuna saksalaisiin kollegoihinsa. Saksalaiset selostajat käyttävät paljon vuoronohjausta ja tekevät minuutti minuutilta -selostuksistaan interaktiivisia. Saksalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa esiintyy enemmän typografisia korvikkeita kuin suomalaisissa. Määrän lisäksi näiden elementtien funktiot ovat suomalaisia monipuolisempia saksalaisissa selostuksissa. Kieliopillisesti väärät muodot ja virheet ovat hypoteesini mukaan tyypillisiä minuutti minuutilta -selostuksille molemmissa kielissä. Virheiden tiheys on kuitenkin erilainen selostusten välillä: Toinen saksalaisista ja toinen suomalaisista selostuksista ovat lähes virheettömiä. Toisaalta toisessa saksalaisessa ja toisessa suomalaisessa selostuksessa esiintyy paljon virheitä. Havaitsin suhteen suuren virhemäärän ja suuren kommentintuoton välillä. Jalkapallokieli sisältää elliptisiä lauserakenteita. Näin on etenkin saksalaisten minuutti minuutilta -selostusten tapauksessa. Puhekielisiä idiomeja esiintyy kaikissa tutkimuksen selostuksissa. Niiden sisältö on rentoa, humoristista, ja ne kuvaavat pelitapahtumia viihdyttävällä tavalla. Puhekielisten idiomien tyyli on samanlainen suomalaisissa ja saksalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa. 3. persoona esiintyy kaikissa neljässä minuutti minuutilta -selostuksissa. Saksalaisissa selostuksissa esiintyy myös 1. persoona. Se on selkeä merkki saksalaisten minuutti minuutilta -selostusten puhekielisyydestä. Suomalaiset passiivimuodot saattavat toimia korvikkeena monikon 1. persoonalle. Minuutti minuutilta -selostus on osittain uusi tutkimusalue. Minuutti minuutilta -selostus ja sen ominaisuudet sekä ennen kaikkea sen kategorisointi tekstilajina selkeytyy tämän tutkimuksen ansiosta. Minuutti minuutilta -selostuksissa on mahdollista yhdistää useita viestinnän ulottuvuuksia. Minuutti minuutilta -selostuksella on paljon online-journalismin etuja, joiden avulla se pystyy kilpailemaan muiden medioiden kanssa myös tulevaisuudessa. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään online-journalismia paremmin.
see all

Subjects:
Copyright information: © Sami Ronkainen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.