JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä työssä tulen valottamaan sitä, minkälaista Japanikuvaa tutkimukseni kohteet välittävät, ja miten propagandan keinoja on käytetty tätä kuvaa rakentamaan. Valitsen kaksi historiallista ajanjaksoa (1940-luvun loppu ja 1980-luvun puoliväli), joiden ajalta poimittujen lehtiartikkeleiden tapauksissa tarkastelen Japanikuvan eri elementtejä ja mielipidevaikuttamisen keinojen vaikutusta niihin. Haluan tutkimuksellani osoittaa, kuinka kuvatutkimuksella ja propagandan keinojen analyyttisellä käsittelyllä on mahdollista (1) selvittää, millaisista elementeistä lähteen kohteestaan tarjoama kuva muodostuu, (2) miksi artikkelit välittävät juuri esittämäänsä kuvaa, ja (3) miten propagandan keinoilla on mahdollista vaikuttaa tarjottavaan kuvaan. Ensimmäisessä pääluvussa keskityn liittoutuneiden Japanin miehityksen historialliseen kontekstiin. Olen valinnut työhöni kaksi aikakauteen sijoittuvaa lehtiartikkelia, yhden Newsweekistä ja yhden Fortunesta. Tärkein metodini tutkimuksessa ovat lähteistä laadittavat mielikuva ja propaganda-analyysit, joiden teoreettinen rakenne tulee toimimaan kehikkona työni dispositiolle. Toisessa pääluvussa sovellan ensimmäisestä pääluvusta tuttuja analyysikeinoja 1980 luvulta löytyviin artikkeleihin, jotka käsittelevät Japanin taloudellisen vahvistumisen provosoimaa ”Japan Bashing” -ilmiötä. Lähteinä toimivat jälleen Fortune ja Newsweek -lehtien artikkelit. Tutkittavan historiallisen ajan, maantieteellisen sijainnin, käsiteltävän aiheen ja tekstien valinnassa olen pyrkinyt asetelmaan, jossa mahdollisimman pieni joukko tutkimuskohteiden ominaisuuksista muuttuu ensimmäisen ja toisen lukujen vertailujen välillä — huomattavaa ajallista vaihdosta lukuun ottamatta. Vaikka lähteet poikkeavat toisistaan merkittävästi, on niistä mahdollista poimia joukko elementtejä, joista niiden tarjoamat Japanikuvat muodostuvat. Osa näistä elementeistä on havaittavissa kaikissa teksteissä, osa vaihtelee artikkelien välillä. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että on usein edullista jakaa lähteen tarjoama kuva rajatumpiin osatekijöihin tarkastelun terävöittämiseksi. Newsweek ja Fortune kuvasivat Japania 1940-luvun lopulla hyvin positiivisessa valossa, mutta 1980-luvun puolivälissä hyvin kielteisesti. Voimakkaasti eroavien kuvien taustalta löytyvät kirjoitusajankohtien merkittävästi eroavat historialliset tilanteet ja niiden sanelemat tarpeet. Kaikissa tutkimissani artikkeleissa propagandan erinäisten työkalujen hyödyntämisellä oli merkittävä rooli tekstien tarjoaman Japanikuvan rakentajina. Vaikka kaikki lähteeni hyödynsivätkin pitkälti samoja mielipidevaikuttamisen keinoja, niiden käyttö oli joka tapauksessa erilaista. Tämä monipuolisuus, muokattavuus ja sovellettavuus kulloiseenkin historialliseen kontekstiin osoittaa, kuinka tehokkaita ja monikäyttöisiä mielipidevaikuttamisen keinot ovat mielikuvien rakentajina ja -levittäjinä.