University of Oulu

Meritaimenien radiotelemetriaseuranta Tenojoen vesistössä : taimenien vaelluskäyttäytyminen ja levittäytyminen

Saved in:
Author: Myllylahti, Miia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.2 MB)
Pages: 54
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201507081894
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Myllylahti, 2015
Publish Date: 2015-07-20
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Orell, Panu
Reviewer: Muotka, Timo
Huttunen, Kaisa-Leena
Description:
Tutkielma perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n vuosina 2011–2013 toteutettuun tutkimushankkeeseen ”Voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää? Meritaimenen biologia ja hyödyntämismahdollisuudet”. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää meritaimenten ekologiaa, vaelluskäyttäytymistä ja levittäytymistä Tenojoen vesistössä radiotelemetriapaikannusten ja suomunäytteistä saatavien tietojen avulla. Yhtenä sen osa-alueena tutkittiin, millainen pyyntipaine taimeneen nykyisellään kohdistuu ja voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää. Tutkimuksessa saatiin selvyyttä sekä sukukypsymättömien että lisääntymisikäisten meritaimenten vaelluskäyttäytymisestä Tenojoessa. Tutkimuksessa havaittiin, että taimenen kutuvaellus Tenovuonolla kestää pääosin kaksi vuotta. Ennen ensimmäistä kutuaan kalat tekevät 2–3 vaellusta meren syönnösalueiden ja Ala-Tenon talvehtimisalueiden välillä. Sukukypsyyden saavutettuaan ne nousevat syönnökseltä Tenojoen yläosiin talvehtimaan, josta ne nousevat seuraavana kesänä kutualueilleen kuteakseen syksyllä. Kuteneet talvikot palaavat Tenojoen pääuomaan talvehtimaan, ja palaavat seuraavana kesänä merelle syönnökselle. Taimenten kutu tapahtui elo-syyskuussa, lisääntymisalueiden sijaitessa pääosin Tenojoen latvajoen Inarijoen pienissä sivujoissa. Osa merkityistä taimenista vietti koko merkintää seuranneen seurantajakson merellä. Tutkimuksessa havaittiin taimeneen jo nykyisellään kohdistuvan kohtuullista kalastuspainetta. Tutkimuksen kaloista 21 % jäi kolmivuotisen tutkimusjakson aikana saaliiksi. Kalastuskauden pidentäminen tarkoittaisi pyyntipaineen lisääntymistä myös lisääntymisjakson jälkeen, jolloin saaliiksi jäisi myös samana vuonna kuteneita yksilöitä, jotka olisivat tulevaisuudessakin arvokkaita lisääntyjiä. Kalastuskauden pidentäminen tuskin olisi ekologisesti kestävää ja jatkotutkimuksissa tulisi erityisesti selvittää meritaimenen populaation geneettistä rakennetta ja eri sivujokien kantojen perimää.
see all

Subjects:
Copyright information: © Miia Myllylahti, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.