University of Oulu

Sisaruussuhteet ympärivuorokautisen päiväkodin lapsiryhmässä

Saved in:
Author: Pehkonen, Suvi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201508141915
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Pehkonen, 2015
Publish Date: 2015-08-17
Physical Description: 79 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Tiilikka, Aila
Reviewer: Tiilikka, Aila
Suvilehto, Pirjo
Description:
Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään, miten samassa päiväkotiryhmässä toimivat sisarukset ovat oma-aloitteisesti vuorovaikutuksessa toisiinsa ja mitä näissä vuorovaikutustilanteissa tällöin tapahtuu. Aineistooni vaikutti sekä sisällöllisesti, määrällisesti että aikataulullisesti se asia, että lapset toimivat ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Toimintaympäristönä se eroaa paljon tavallisesta päiväkodista, joka omalta osaltaan voi olla vaikuttamassa myös lasten keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja toimintatapoihin. En kuitenkaan keskittynyt tässä tutkimuksessa laajemmin tutkimaan vuorohoidon erityispiirteitä, sillä fokus oli sisarusten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Millaista toimintaa sisarusten välisissä oma-aloitteisissa vuorovaikutustilanteissa näkyy? 2. Mitä lapset kertovat kokemuksistaan sisaruksen kanssa samassa päiväkodin ryhmässä toimimisesta? Tutkimukseni taustateorioiksi valitsin Bronfenbrennerin ekologisen teorian (1979) ja Hujalan kontekstuaalisen kasvun mallin (1998). Näissä teorioissa perusajatuksena on, että lapsi toimii vuorovaikutussuhteessa kasvuympäristöjensä kanssa. Sisaruussuhde on usein merkittävä tekijä lapsen ihan ensimmäisessä kasvuympäristössä, kotona. Tällaisen merkityksellisen vuorovaikutussuhteen huomiominen myös päivähoidon arjessa olisi minusta tarpeellista. Valitsemani taustateoriat tukevat mielestäni tutkimusaineistoani, koska sisaruussuhde osana lapsen läheisimpiä kasvuympäristöjä on merkityksellinen osa lapsen kasvua ja kehitystä. Tutkimuksessani halusin saada lasten oman äänen kuuluviin. Keräsin sen vuoksi aineistoni havainnoimalla lapsia videoinnin avulla ja lisäksi osaa lapsia haastattelemalla. Videokuvasin viittä sisarusparia, joten lapsia tutkimusaineistossani oli mukana kymmenen. Haastattelin yhtä sisarusparia teemahaastatteluperiaatteella ja lisäksi spontaaneja lyhyitä haastatteluja tuli neljä eri sisaruksilta. Analysoin tutkimusaineistoni aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, sillä se tuntui sopivan hyvin aineistoni käsittelyyn ja itselleni luontevimmalta tutkimusmenetelmältä. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni löysin aineistosta viisi vuorovaikutuksen toimintamallia, joiden rajapinnat olivat lähellä toisiaan. Nämä toimintamallit olivat 1. Hoiva ja lohtu sisarussuhteen vuorovaikutustilanteissa, 2. Huumori ja syväymmärtäminen sisarussuhteen vuorovaikutustilanteissa, 3. Oppiminen ja opettaminen sisarussuhteen vuorovaikutustilanteissa, 4. Toiminnan yhteensovittaminen sisarussuhteiden vuorovaikutustilanteissa, ja 5. Havainnointi ja yhteyden ylläpito omaan sisarukseen ilman suoraa vuorovaikutusta. Sisaruussuhde näkyi näiden toimintamallien kautta tutkimuksen lapsilla positiivisena vuorovaikutussuhteena, joka tarjosi lapsille leikin ohella lohtua hellyyttä, huumoria, empatiaa ja oppimisen malleja. Siihen vuorovaikutukseen oli kuitenkin jokaisella lapsella vapaus osallistua tai olla osallistumatta, omien tarpeiden ja mielenkiinnon mukaan. Sisarukset olivat tämän aineiston mukaan paljon yhteisissä toiminnoissa ja leikeissä. He myös usein ylläpitivät löyhempää yhteyttä erillään leikkiessään, eikä siihen liittynyt mitään velvoitteita ulkopuolelta. Aineistossa ei kuitenkaan ollut yhtään leikkitilannetta, jossa sisarukset olivat olleet vain kahdestaan. Leikeissä oli aina myös muita lapsiryhmän lapsia mukana. Yllätävää oli se, kuinka taitavasti sisarukset sopivat riitoja ja lohduttivat toisiaan leikin lomassa ilman, että leikki katkesi vastoinkäymisistä. Usein nämä sovittelut tapahtuivat niin nopeasti ja luontevasti, ettei ryhmän aikuiset edes joutuneet puuttumaan näihin tilanteisiin. Vastaus toiseen tutkimuskysymykseeni tuli lapsihaastatteluista. Lapset kertoivat, että sisaruksen kanssa samassa ryhmässä toimiminen oli heille luontevaa ja mieluista, eikä sitä koettu millään lailla rasitteena. Tutkimukseni keskeinen tulos oli se, etteivät tutkimuksessa mukana olleet lapset kertoneet kokeneensa sisaruussuhdetta millään tavoin negatiivisena asiana omassa päivähoidon arjessaan, vaan päinvastoin. Sisaruussuhde kantoi heidän arjessaan paljon positiivisia asioita. Jatkotutkimusaiheena sisaruussuhteita voisi tutkia normaalin aukiolon päiväkodissa, joissa on sisaruksia samassa ryhmässä. Myös pidempiaikainen havainnointi voisi tuoda arvokasta tietoa siitä, millä tavoin sisaruusuhde vaikuttaa lasten päivähoidon arjessa. Mielenkiintoista olisi myös tutkia vanhempien kokemuksia sisarusryhmän asiakkaina. Valtaosa maamme päiväkodeista jaottelee lapset ryhmiin iän perusteella, jolloin sisarukset joutuvat usein eri ryhmiin automaattisesti. Toivoisin, että varhaiskasvatuksen kentällä pyrittäisiin nykyistä paremmin perhekeskeisiin ratkaisuihin, joissa myös läheiset suhteet omiin sisaruksiin otettaisiin huomioon toiminnansuunnittelussa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Suvi Pehkonen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.