JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni päätavoite on saada selville vieraskielisessä opetuksessa käytettäviä opetustapoja. Lisäksi tutkimus selvittää millaisia opetusstrategioita opettaja käyttää erilaisten oppilaiden/tilanteiden kohdalla sekä millainen on onnistunut/opettava opetustilanne opettajan mukaan vieraskielisessä opetuksessa. Vieraskielinen opetus on yksi kielikylpyperiaatteen mukaan annettava kielenopetusmuoto. Vieraskielisessä opetuksessa käytetty CLIL-termi tulee englannin kielen sanoista Content and Language Integrated Learning. Kuten nimestä voidaan päätellä, opetusmuodossa yhdistyy sisältö ja kieli, täten opettaja on sekä sisällön että kielen asiantuntija. Vieraskielistä opetusta voidaan koulusta riippuen antaa varhaisen täydellisen kielenoppimisen periaatteella, jolloin kielenoppiminen alkaa viimeistään esiopetusikäisenä. Myöhäisen kaksikielisyyden omaksumisen oppilas aloittaa alakoulun aikana. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa käytän fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografia tutkii ihmisen käsityksiä ja ymmärryksen muodostumista henkilön oman elämäntodellisuuden kautta. Kohdejoukkona ovat kaksi vieraskielisen opetuksen opettajaa sekä heidän opettamansa luokat. Tutkimusjoukon ollessa pieni voi tutkimusta kutsua myös tapaustutkimukseksi. Aineistokeruumenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua ja havainnointia. Aineiston olen analysoinut käyttämällä tutkimusraporttimallia, jossa tutkimustulokset, omat tulokset, teoria ja pohdinta vuorottelevat keskenään. Tutkimustuloksissa käy ilmi opettajien käyttävän paljon eri opetustapoja, joilla he saavat aktivoitua oppilaita opetukseen mukaan. Näistä on esimerkkeinä pari- ja ryhmätyöt sekä erityyppiset opetuskeskustelut oppilaan ja opettajan välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat käyttävät ymmärtämisen tukena muun muassa toistamista, eleitä, ilmeitä, visuaalistamista ja konkreettisten opetusvälineitten käyttämistä. Onnistunut/opettava opetustilanne on tutkimustulosten mukaan silloin, kun oppilas on innostunut ja motivoitunut oppimaan uutta asiaa vieraalla kielellä. Opetukseen on lisäksi käytetty monia eri välineitä sekä metodeita huomioiden eri oppijat. Tutkimuksessani käytän luotettavuuden tilalla uskottavuus termiä, joka soveltuu käytettäväksi juuri laadullisessa tutkimuksessa. Tutkimukseni uskottavuus on hyvä, koska kohdejoukko on pieni, kaksi opettajaa. Kohdejoukon pienuus vaikuttaa heikentävästi tutkimuksen yleistettävyyteen. Tutkimustulokset antavat työkaluja varsinkin uusille vieraan kielenopettajille.