JultikaUniversity of Oulu repository

Suomen kielen /s/-sibilantista on olemassa vähän etenkin lasten tuottamaa normiaineistoa ja akustisten mittausten tuloksia. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kerätä normiaineistoa suomenkielisten lasten tuottamasta sibilantista sekä analysoida eri vokaalikontekstissa tuotettujen /s/-artikulaatioiden akustisia piirteitä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli kahden eri ikäryhmän ja sukupuolten väliset erot /s/:n tuottamisessa. Tutkimusta varten kerättiin ääninäytteitä 20 suomenkieliseltä lapselta, joista 10 oli iältään 5–7-vuotiaita ja 10 9–11-vuotiaita. Molemmissa ikäryhmissä oli yhtä paljon tyttöjä ja poikia, ja lapset olivat kielellisesti tyypillisesti kehittyneitä. Lapset toistivat kehyslauseita, joissa /s/ esiintyi 12 eri vokaalikontekstissa. Kerätyt ääninäytteet segmentoitiin ja /s/-artikulaatiot analysoitiin akustisesti. Akustisessa analyysissa käytettiin hyväksi spektraalisia momentteja, joita ovat spektraalinen painopiste (M1), spektrin keskihajonta (M2), vinous (M3) ja huipukkuus (M4). Lisäksi /s/-artikulaatioista analysoitiin spektrihuipun sijainti ja artikulaation kesto. Sibilanttisegmentit arvioitiin myös visuaalisesti spektrogrammitarkastelussa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että suomenkielisten lasten /s/-artikulaatiossa esiintyy paljon variaatiota ja se on akustisilta ominaisuuksiltaan erilainen kuin englanninkielisten lasten tuottama /s/. Vokaalikonteksti vaikuttaa merkitsevästi /s/:n akustisiin piirteisiin, mikä tukee muiden tutkimusten havaintoja. Lasten tuottamia artikulaatioita tarkasteltaessa kävi ilmi, että joissakin toistoissa etenkin korkeassa vokaalikontekstissa frikaatiokohina katkesi keskellä sibilanttiartikulaatiota, mikä voi olla osoitus lasten artikulaatioelinten motorisesta kypsymättömyydestä. Tarkasteltaessa ryhmien välisiä eroja havaittiin, että ikäryhmien välillä löytyi eroa /s/:n keston, spektraalisen painopisteen ja spektrihuipun sijainnin suhteen. Myös tyttöjen ja poikien artikulaation välillä löytyi merkitsevä ero. Pojilla vokaalikonteksti vaikutti /s/:n ominaisuuksiin enemmän kuin tytöillä. Tuloksista voitiin päätellä, että /s/:n akustiset ominaisuudet muuttuvat vielä kouluvuosien aikana, etenkin pojilla. Tämä tutkimus auttaa osaltaan määrittelemään suomenkielisten lasten tuottaman /s/:n tyypillisiä piirteitä, joiden perusteella voidaan päätellä, kuuluuko jonkun lapsen artikuloima /s/ normaalivariaation piiriin, vai onko syytä aloittaa kuntoutus. Lisäksi on huomioitava, että artikulaatio muuttuu vielä kouluvuosien aikana, kun lapsi mukauttaa sibilantin tuoton fyysisiin muutoksiin. Jotta suomenkielisten lasten /s/-artikulaation akustisista piirteistä saataisiin tarkempi kuva, tulisi normiaineistoa kerätä tätä tutkimusta laajemmin eri ikäryhmiltä ja kattavasti koko Suomen alueelta.