University of Oulu

Tulotaso eläkkeelle siirryttäessä Suomen eläkejärjestelmässä

Saved in:
Author: Konola, Karoliina1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu Business School, Department of Economics, Economics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509101965
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Konola, 2015
Publish Date: 2015-09-14
Physical Description: 67 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Puhakka, Mikko
Reviewer: Svento, Rauli
Puhakka, Mikko
Description:
Yksi eläkejärjestelmän tavoitteista on turvata yksilöiden toimeentulo myös elinkaaren loppupuolella. Eläkejärjestelmä ei ole muusta taloudesta erillinen toimija vaan osa laajempaa kokonaisuutta. Eläkejärjestelmän olemassaololla on vaikutuksia paitsi eläkeläisten toimeentuloon myös työmarkkinoihin ja osaltaan kansainväliseen talouteen. Vaikka kansainvälisesti katsoen eläkejärjestelmien tavoitteet yhtenevät, on maiden välisissä toteutustavoissa merkittävää vaihtelua. Suomalaisen eläkejärjestelmän ekonominen toimintaympäristö on muuttunut 1960-luvun alkuajoista merkittävästi paitsi talouden kasvaessa myös elinajanodotteiden pidentyessä. Sopeutuakseen muuttuvaan toimintaympäristöön eläkejärjestelmä on läpikäynyt historian aikana useita uudistuksia, joista uusimmat on tätä tutkielmaa tehtäessä sovittu toteutettavaksi 2017. Tämän tutkielman tavoitteena on selventää suomalaisen eläkeläisen tulotasoa eläkkeellesiirtymistilanteessa korvausasteen sekä yksilön eläkeikään vapaaehtoisesti kerryttämän varallisuuden kautta. Tutkielma pyrkii selvittämään kuluttajan tulotason muutosta eläkkeelle jäädessä ja kertyneen varallisuuden merkitystä eläkeajan toimeentuloon huomioiden myös tiedossa oleva 2017 eläkeuudistus. Eläkeläisten lakisääteisen eläkejärjestelmä mahdollistaman toimeentulontason selventäminen voi auttaa yksilöä niin eläkkeelle jäämisen ajankohdan kuin myös vapaaehtoisen eläkesäästämisen päätöksessä. Eläkeajan toimeentulon järjestämistä sekä yksilön optimaalista eläköitymisikää on tarkasteltu Sheshinskin (1978) tutkimuksiin pohjautuvien teoreettisten mallinnusten avulla. Teoreettiset tutkielmat puhuvat elinkorkosopimusten hyödyllisyyden puolesta, joskin käytännössä vapaaehtoisten elinkorkosopimusten hyödyntämisen on havaittu olevan vähäistä. Julkiset eläkejärjestelmät usein hyödyntävät elinkorkosopimuksia ja jakavat yksilötason pitkäikäisyysriskin väestön tasolla. Työssä on havainnollistettu esimerkkilaskelmien avulla korvausasteen muuttumisen vaikutuksia säästämiseen sekä eläkeikään mennessä kertyneeseen varallisuuteen niin eläkejärjestelmän puuttuessa kuin läsnä ollessakin. Suomalaisten eläkeläisten tulotason kehitystä havainnollistettaessa huomataan arvioiden tulevasta tulotasosta vaihtelevan yksilöiden välillä, sillä tulotasoon liittyy useita epävarmuustekijöitä. Tuleva eläkeuudistus nostaa lakisääteistä eläkeikää ja arvioiden mukaan vaikuttaa myös eläkkeiden suuruuteen. Tulosten perusteella suomalaisten eläkeläisten tulotaso on verrattain hyvällä tasolla. Tason puolesta puhuu esimerkiksi lakisääteisen eläkejärjestelmän kattavuus, korkea asumisen omavaraisuus sekä eläkeläisten kasvanut varallisuuden taso ja julkisen järjestelmän kautta saatavilla olevien terveydenhuollon palveluiden laajuus. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yksilöntasolla eläköitymispäätöstä tehtäessä, mutta myös poliittisen päätöksenteon apuvälineenä. Tutkimuskeinoihin tehdyt oletukset ja rajoitukset rajoittavat tulosten yleistettävyyttä ja luotettavuutta. Yleistettävyys on toimeentulon osalta ongelmallista jo ajan myötä tapahtuvan vaihtelun vuoksi. Eläkejärjestelmän uudisuksen toteuduttua on lisätutkimuksille tarvetta, jotta eläkejärjestelmän tavoitteet toteutuvat toivotulla tavalla
see all

Subjects:
Copyright information: © Karoliina Konola, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.