University of Oulu

Fonologia, epäsanantoistotaidot ja sanaston taso lapsilla, joilla on kehityksellinen verbaali dyspraksia

Saved in:
Author: Hippi, Saara1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509101968
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Hippi, 2015
Publish Date: 2015-09-10
Physical Description: 68 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Paavola-Ruotsalainen, Leila
Kunnari, Sari
Reviewer: Paavola-Ruotsalainen, Leila
Heikkinen, Elisa
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset fonologiset taidot, epäsanantoistotaidot sekä ymmärtävän ja tuottavan sanaston taso ovat lapsilla, joilla on kehityksellinen verbaali dyspraksia. Verbaalisti dyspraktisten lasten tuloksia verrattiin kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden, samaan ikäryhmään kuuluvien lasten vastaaviin tuloksiin.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 12, iältään 4;5–5;3-vuotiasta poikaa. Lapsista kuusi oli osa tutkittavien ryhmää. Heille oli annettu kehityksellisen verbaalin dyspraksian diagnoosi tai heidän puheessaan ilmeni huomattavia dyspraktisia vaikeuksia. Loput kuusi poikaa muodostivat tutkimuksen verrokkiryhmän. He olivat kielellisesti tyypillisesti kehittyneistä lapsia. Tutkimusmenetelminä käytettiin Fonologiatestiä (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin, 2012), suomalaista Epäsanantoistotestiä sekä kahta vielä standardoimatonta ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoa mittavaa testiä (Receptive One-Word Picture Vocabulary Test ja Expressive One-Word Picture Vocabulary Test) (Martin & Brownell, 2011a, 2011b). Sanastotestit ovat Suomessa vielä tutkimuskäytössä, eikä niihin ole tämän vuoksi vielä saatavilla suomalaisia normeja.

Tutkimustulokset osoittivat, että erot verbaalisti dyspraktisten lasten fonologisissa taidoissa, epäsanantoistotaidoissa sekä ymmärtävän sanaston tasossa olivat merkitsevästi heikompia verrattuna verrokkiryhmän vastaaviin tuloksiin. Verbaalisti dyspraktisilla lapsilla esiintyi puheilmaisuissa runsaasti fonologisia prosesseja, joista substituutiot, omissiot ja assimilaatiot olivat tyypillisimpiä. Tuottavan sanaston taso ei sen sijaan poikennut tilastollisesti merkitsevästi verrokkiryhmän tuottavan sanaston tasosta.

Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä verbaalisti dyspraktisilla lapsilla olevan huomattavia vaikeuksia kielen fonologisella tasolla, joista erityisesti äänteiden yhdistelytaidot näyttäisivät olevan vaikeimpia omaksua. Heikot tulokset Epäsanantoistotestissä luovat olettamuksia auditiivisen havaitsemisen, auditiivisen erottelun sekä fonologisen työmuistin ongelmista. Lisäksi tilastollisesti merkitsevä ero ymmärtävässä kuvasanavarastotestissä tutkittavien ryhmän ja verrokkiryhmän välillä antaa mahdollisuuden olettaa verbaalisti dyspraktisilla lapsilla olevan fonologisten ongelmien lisäksi myös laajempia kielellisiä vaikeuksia. Pienestä tutkimusaineistosta johtuen saatuihin tuloksiin on suhtauduttava varauksellisesti. Tutkimus antoi kuitenkin arvokasta lisätietoa paljon kiistellystä häiriöryhmästä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Saara Hippi, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.