JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, selittääkö riskinkarttaminen tutkielmassa käytetyn aineiston yrittäjyyttä. Lisäksi tutkitaan, eroavatko yrittäjät ja muut vastaajat toisistaan valittujen muuttujien osalta. Aihe on tärkeä, koska sen tutkiminen auttaa ymmärtämään yrittäjäuran valintaa. Aihetta lähestytään teoreettisesta ja empiirisestä näkökulmasta. Knightin sekä Kihlstromin ja Laffontin teoriat osoittavat, että riskiä vähemmän karttavat ryhtyvät yrittäjiksi. Tutkimuksen empiirinen osuus esittelee aiemmin tehdyn tutkimuksen, jossa yrittäjyyttä selitetään riskinkarttamisella. Aiemman tutkimuksen mukaan yrittäjät ovat vähemmän riskiä karttavia. Tässä tutkielmassa tutkitaan yrittäjyyttä Pohjois-Suomen kohortti 66 -terveystutkimuksen Talous-, työelämä- ja voimavarakyselyn talousosion aineiston avulla. Kohortti 66 -tutkimus on pitkittäistutkimus, jonka kohdepopulaationa ovat vuonna 1966 Oulun tai Lapin lääneissä syntyneet henkilöt. Talouskysely toteutettiin vuonna 2012 ja se lähetettiin kaikille kohdepopulaatioon kuuluville henkilöille, joiden osoitetiedot olivat saatavilla. Talouskyselyyn vastasi 6858 henkilöä. Lisäksi aineistona ovat talouskyselyn arvonta- ja sijoituskysymysten pohjalta aiemmin lasketut riskinkarttamisen mitat. Aineiston avulla vertaillaan aineiston yrittäjiä muihin vastaajiin. Vertailu yrittäjien ja muiden vastaajien välillä tehdään sukupuolen, avioliiton, koulutuksen, kotitalouden nettovarallisuuden ja -tulojen, arvonta- ja sijoitussummien, riskiasenteiden ja riskinkarttamisen mittojen osalta. Ryhmien välisiä eroja testataan Pearsonin χ2-testin avulla. Riippuvuutta vastemuuttujana olevan yrittäjyyden ja selittävien muuttujien välillä tutkitaan logistisen regression avulla. Aineiston yrittäjien havaittiin olevan riskiä vähemmän karttavia kuin muut vastaajat. Logistisen regression tulokset osoittavat, että riskinkarttamisen lisääntyminen vähentää yksilön todennäköisyyttä olla yrittäjä tilastollisesti merkitsevästi. Erityisesti yrittäjät olivat valmiimpia riskinottoon kuin muut. Lisäksi yrittäjät osallistuivat keskimäärin korkeammilla rahasummilla kuvitteelliseen riskipitoiseen arvontaan ja sijoitukseen. Riskinkarttamisen mitan ja muiden riskinkarttamista kuvaavien muuttujien lisäksi, naissukupuolen ja yrittäjyyden välillä oli negatiivinen riippuvuus. Positiivinen, tilastollisesti merkitsevä riippuvuus puolestaan oli yrittäjyyden ja nettovarallisuuden sekä yrittäjyyden ja taloudellisiin päätöksiin liittyvän itseluottamuksen välillä.