JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Yksilö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa erilaisten äänien ja äänilähteiden kanssa. Kuuloaisti ja aivot vastaanottavat, tulkitsevat ja käsittelevät ympäristön ääniä taukoamatta. Jo sikiöstä lähtien luomme subjektiivisia suhteita ääniin, jonka vuoksi aivomme ovat erikoistuneet tekemään havaintoja tietyistä äänistä ja niiden ominaisuuksista. Äänen sisältämä informaatio, voimakkuus, paine ja ennustettavuus vaikuttavat siihen, millä tavoin yksilö luokittelee äänen.

R. Murray Schaferin luoma termi äänimaisema koostuu kaikista ympäristön, tilan tai musiikkiteoksen sisältämistä äänistä. Äänimaisema sisältää akustisen kommunikaation mallin, jossa kuuntelija,ääni ja ympäristö luovat vuorovaikutuksellisen kokonaisuuden. Tapahtuma on kuuntelijalleen aina subjektiivinen kokemus, jonka rakentumiseen vaikuttavat kuuntelijan mieliala, aikaisemmat kokemukset,ääniherkkyys, temperamentti sekä vallitsevan kulttuurin käsitykset hyväksyttävistä ja ei-hyväksyttävistä äänistä.

Eri äänimaisemien ja melun vaikutuksia aikuisiin on tutkittu laajasti ja pitkäaikaisesti. Lapsiin keskittyviä tutkimuksia äänille altistumisesta on vähemmän, mutta tutkimustulokset ovat sitäkin huolestuttavampia. Melun vaikutukset lapsiin ja aikuisiin ovat osittain samankaltaisia, mutta kehityksen ja kasvun ollessa vielä kesken, terveydelliset haitat ovat lapsilla laajemmat.

Kasvatustieteiden puolelle sijoittuvaa äänimaisematutkimusta ei ole juuri saatavissa. Opettajat eivät välttämättä osaa yhdistää lasten kouluissa havaittavaa oireilua meluun tai muihin häiritseviin ääniin, jolloin lapsi saattaa joutua väärinymmärretyksi. Tällä tutkimuksella pyrimme omalta osaltamme lisäämään tarvittavaa tietoa kenttätyöhön.

Pro gradu -tutkielmamme on kvalitatiivinen tutkimus, joka empiiriseen tutkimustietoon perustuen pyrkii ymmärtämään luokanopettajien käsityksiä koulun äänimaisemien rakentumisesta. Tutkimusmetodina on fenomenografia ja aineistonkeruu on tehty teemahaastatteluna.

Opetuksen tulisi ohjata lapsia äänimaisemien kriittiseen tarkasteluun sekä ottamaan huomioon äänten vaikutukset kuuloon. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa tilat sekä hiljaiselle että toiminnalliselle työskentelylle. Tutkielman tarkoituksena on esitellä haastateltavien käsitysten kautta koulun äänimaiseman rakentumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä.