University of Oulu

Eri kielitaustaisten lasten suomen kielen kehityksen tukeminen päiväkodissa

Saved in:
Author: Seppänen, Terhi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092043
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Seppänen, 2015
Publish Date: 2015-10-13
Physical Description: 83 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Tiilikka, Aila
Reviewer: Tiilikka, Aila
Viljamaa, Elina
Description:
Suomen maahanmuuttajaväestö on lähes kymmenkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Ilmiö on nähtävissä myös varhaiskasvatuksen kentällä. Eri kielitaustaisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt nopeasti ja se asettaa varhaiskasvattajat uusien haasteiden eteen. Miten lasten suomen kielen oppimista voidaan tukea mahdollisimman tehokkaasti ja miten kielen kehityksen vaikeudet havaitaan? Lapsen ensimmäisillä vuosilla varhaiskasvatuksessa on ratkaiseva merkitys lapsen kaksikielisyydelle. On siis erittäin tärkeää, että varhaiskasvattajat perehtyvät tuoreimpaan teoriatietoon ja osaavat hyödyntää sitä monipuolisesti käytännön työssään. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten eri kielitaustaisten lasten suomen kielen kehitystä voidaan tukea päiväkodissa. Tutkielman tarkoituksena on lastentarhanopettajia haastattelemalla tutkia, millaisia kielen tukemisen menetelmiä päiväkodin arkitoiminnoissa ja ohjatuilla tuokioilla hyödynnetään. Samalla perehdytään päiväkodeissa toteutettavaan Suomi toisena kielenä -opetukseen. Kielen kehityksen tukimuotojen lisäksi tutkielmassa pyritään luomaan kuvaa lapsen kieltä tukevasta oppimisympäristöstä. Lisäksi halutaan selvittää, miten lastentarhanopettajat arvioivat eri kielitaustaisten lasten kielitaitoa ja millaisia yhteistyömuotoja he hyödyntävät työssään. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu viidestä osasta. Ensimmäinen osa käsittelee lapsen kielen kehittymistä. Toisessa osassa käsitellään kaksikielisyyttä ja sen lisäksi luvussa perehdytään toisen kielen opettamiseen ja siihen soveltuviin menetelmiin. Teoriaosuuden kolmannessa osassa pureudutaan kielen kehityksen tukimuotoihin. Teoreettisen viitekehyksen viimeisessä osassa käsitellään kielen arvioimiseen kehiteltyjä menetelmiä ja testejä. Luvussa esitellään Heikan, Hujalan ja Turjan kehittämä lapsikohtainen pedagogiikan arviointi – malli sekä Gyekyen ja Nikkilän kehittämä Arviointiympyrä-menetelmä. Tutkielma on laadullinen ja tutkimuskohteena on kaksi pohjoissuomalaista päiväkotia. Tutkimusaineisto koostuu kolmen lastentarhanopettajan teemahaastatteluista, joista toinen toteutettiin parihaastatteluna ja toinen yksilöhaastatteluna. Haastatteluaineiston analyysissä käytetään teoriaohjaavaa aineistonanalyysiä, joka on yksi sisällönanalyysin alalajeista. Tutkielma osoittaa, että varhaiskasvattajat käyttävät monipuolisesti erilaisia keinoja tukeakseen eri kielitaustaisten lasten suomen kielen kehitystä päiväkodin arjessa. Tärkeimpinä tukimuotoina esille nousevat leikki, pienryhmätoiminta ja lapsihavainnointi. Lastentarhanopettajat käyttävät kuvia sanallisen kommunikoinnin tukena ja muokkaavat puhettaan lapsen taitojen mukaan. Lisäksi he hyödyntävät opetuksessa konkreettista esineillä ja asioilla havainnollistamista. Tutkielman tuloksista nousee esille myös oppimisympäristön tärkeys kielen kehityksen tukemisessa. Arjessa tapahtuvan kielen tukemisen lisäksi eri kielitaustaisille lapsille tarjotaan säännöllisesti Suomi toisena kielenä – opetusta. Tutkimuspäiväkodeissa on käytössä Pienten Kielireppu – materiaalipaketti, jonka avulla arvioidaan eri kielitaustaisten lasten kielitaitoa. Tutkielma kuitenkin osoittaa, että Pienten Kielireppua ei koeta täysin toimivaksi ja riittäväksi arviointimenetelmäksi. Lastentarhanopettajat saavat tukea eri kielitaustaisten lasten kanssa tehtävään työhön muun muassa kollegoiltaan, varhaiserityisopettajilta, maahanmuuttajakoordinaattorilta ja puheterapeuteilta. Lisäksi he tekevät yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että eri kielitaustaisten lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen perustuu hyvin pitkälti samoille lähtökohdille ja periaatteille kuin suomenkielistenkin lasten kanssa. Näiden periaatteiden lisäksi varhaiskasvattajat tarvitsevat sekä lapsihavainnointitaitoja että kielen kehittymistä koskevaa teoriatietoa, jotta he pystyvät arvioimaan lasten kielitasoa ja tarjoamaan heille tarvittavia tukitoimia. Kasvattajat hyötyvät myös erityispedagogisesta osaamisesta esimerkiksi kuvien käytössä ja toiminnan strukturoimisessa. Tämä tutkielma kokoaa yhteen teoriaa lapsen kielen kehittymisestä ja siihen liittyvistä tukitoimista ja arviointimenetelmistä. Lisäksi tutkielma tarjoaa opetusmenetelmiä eri kielitaustaisten lasten kanssa tehtävään työhön.
see all

Subjects:
Copyright information: © Terhi Seppänen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.