University of Oulu

Voimalaitosmuseo : Pyhäkosken Seuratalon restaurointi

Saved in:
Author: Huhmo, Veli-Pekka1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 78.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510132067
Language: Finnish
Published: Oulu : V.-P. Huhmo, 2015
Publish Date: 2015-10-14
Physical Description: 249 p.
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Ylimaula, Anna-Maija
Reviewer: Mahlamäki, Rainer
Hirviniemi, Helena
Ylimaula, Anna-Maija
Kjisik, Hennu
Nykänen, Kari
Soikkeli, Anu-Sisko
Sanaksenaho, Matti
Pihlajaniemi, Janne
Description:
Diplomityöni tarkastelee Muhoksen Leppiniemessä sijaitsevan Pyhäkosken Seuratalon restaurointia ja sen uutta roolia Oulujoen kulttuurimatkailun keskuksena. Tämä arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema moderni rakennus valmistui vuonna 1962 maamme suurimman vesivoimahankeen kokoontumis- ja juhlapaikaksi. Nyt alkuperäinen yhtiö, yhteisö ja teollisen aikakauden yhteisöllisyys ovat historiaa. Rakennus on suojeltu, mutta vailla käyttötarkoitusta se on uhanalainen. Pyhäkosken Seuratalon suurin arvo on autenttisuus ja liittyminen historiallisesti merkittävään kontekstiin. Se kytkeytyy maamme teolliseen rakennushistoriaan, jälleenrakennuskauteen sekä moderniin arkkitehtuuriperintöön. Aarne Ervin uralla rakennus edustaa myöhäistuotantoa, jonka suunnitteluun osallistui uudistuneen toimiston nuori sukupolvi. Tyylillisesti rakennus ottaa askeleen 1960-luvulla pelkistyneen modernismin suuntaa, mutta kiteyttää samalla kaikki Ervin inhimilliselle arkkitehtuurille tunnusomaiset piirteet. Laajemmassa tarkastelussa Pyhäkosken Seuratalo on liittynyt tarpeettomaksi käyneiden arvorakennusten kasvavaan joukkoon, jonka olemassaolo nähdään vallitsevassa arvoilmapiirissä enemmän yhteiskunnallisena taakkana kuin mahdollisuutena. Samanaikaisesti jälkiteollinen Suomi pyrkii pääsemään osalliseksi maailmanlaajuisesti kasvavasta matkailuelinkeinosta, jossa paikallisen kulttuurin erityispiirteen ja niihin liittyvät ympäristöt on todettu maamme keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden matkailullista potentiaalia tarkastellaan liian usein erillisinä, lyhytnäköisesti ja ilman kokoavaa suunnitelmaa. Diplomityöni päämääränä on löytää Seuratalon säilymisen kannalta olennaiset tekijät ja vahvistaa niitä suunnittelun keinoin. Työ on kolmijakoinen ja etenee kronologisesti. Se alkaa rakennushistoriasta, joka tarkastelee Oulujoen vaiheita, sen rakentamista ja Seuratalon käyttötarkoitukseen olennaisesti liittyvää yhtiöläisyyttä. Tässä osassa esitellään myös arkkitehti Aarne Ervi ja liitetään hänen tuotantonsa aikakauden arkkitehtuurin ilmentymiin. Toinen osa muodostuu kenttä- ja arkistotyönä suoritetusta inventoinnista. Siinä noudatetaan Madridin dokumentin mukaista prosessia, joka päättyy rakennuksen erityispiirteitä määrittävään arvottamiseen. Kolmannessa osassa tarkastellaan Seuratalon restauroinnin edellytyksiä, suuntaviivoja sekä sen ympärille muodostettavan Voimalaitosmuseon sisältöä ja muotoa konseptitasolla. Diplomityöni on tutkimuspainotteinen ja ylittää tietoisesti perinteisiä raja-aitoja. Seuratalon restauroinnin rinnalla tutkimuksen punaisena lankana on Oulujoen kulttuurihistorian säilyttäminen, sen matkailullinen hyödyntäminen sekä toimijoiden motivointi. Tutkimusongelmia lähestytään arkkitehtuurin ja kohteen näkökulmasta, mutta työn laajempi päämäärä on kokonaisvaltaisen konseptin luominen heikosti hahmotettujen kulttuuriympäristöjen tuotteistamiseksi kestäviksi matkailukohteiksi.
see all

In this diploma thesis the restoration of Pyhäkoski Club House and its new role as a centre of cultural tourism in the basin of the river Oulujoki was studied. The building was designed by the Finnish modernist architect Aarne Ervi and was completed in 1962. The house was built to provide the local water power company with a suitable venue for its gatherings and celebrations. Today the original company and the surrounding industrial community have both receded into history. The building under study is listed and legally protected, but without a relevant purpose or users, it runs the risk of losing its intrinsic value. The greatest values of the Pyhäkoski Club House are its authenticity and versatile connections to a historically significant context. It is a part of Finnish industrial history, the post-war recovery time and our modern architectural heritage. In Aarne Ervi’s career the Pyhäkoski Club House represents his later working period, when the footprint of the younger generation was already discernible in his office. In terms of style the building represented a step towards the plain modernism of the 1960s. At the same time it sums up all the characteristic human features of Ervi’s architecture. In a broader context, the Club House is part of the growing range of buildings which according to current values are seen more as a socioeconomic burden than as an opportunity. At the same time, a recognized aim of post-industrial Finland is to participate in the globally expanding tourism industry, in which local cultural identity and environment are seen as one of the most important attractions. The potential of culturally and historically valuable architecture is too often ignored, short-sightedly and without any master plan for utilization. The purpose of this thesis was to define the key factors supporting the preservation of Pyhäkoski Club House and to confirm them by means of design. The work includes three phases and proceeds chronologically. It starts with the history of the river Oulujoki and continues with the building of the dams and water power plants. The architecture and the lifestyle of the community that built the hydropower have an essential role in the story. This section introduces the architect Aarne Ervi and attaches him to the era of modern architecture. The second part presents a summary of the fieldwork and archiving made during the study. The process follows the Madrid-document and leads to a subjective evaluation of the Pyhäkoski Club House. The third part examines the justifications for restoration of the Club House. It creates a conceptual sketch of the design of a new Pyhäkoski Water Power Plant Museum. This thesis work is research-oriented, and deliberately transcends the borders of traditional thinking. In addition to the restauration of the Club House, the main goals of the overall project are to preserve the cultural history of the river Oulujoki area, to develop its value as a touristic attraction and to encourage property owners to recognize the cultural value of their buildings. Research problems are approached from an architectural point of view in order to bear in mind the broader target of creating an integrated concept of sustainable tourism in this area of poorly utilized cultural environment.
see all

Subjects:
Copyright information: © Veli-Pekka Huhmo, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.