JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen kehitysmaakuva yhdeksäsluokkalaisille on syntynyt perusopetuksen aikana. Monikulttuurisuuden lisääntyessä käsityksemme eri alueista ja näillä alueilla asuvista ihmisistä vaikuttavat siihen, kuinka suhtaudumme eri kulttuureista kotoisin oleviin ihmisiin. Lisäksi opettajan on hyvä olla selvillä oppilaidensa käsityksistä, jotta hän voi ottaa ne huomioon opetuksessaan. Tutkimuskohteena on kahden Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten kehitysmaakuva. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 75 yhdeksäsluokkalaisen kyselylomakevastauksista keväältä 2015. Oppilaiden vastauksia analysoitiin lähinnä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, mutta tuloksia täydennettiin myös tilastollisilla menetelmillä. Oppilaiden kehitysmaakuvaa verrataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä maantiedon oppikirjojen kehitysmaita koskeviin sisältöihin, jotta saadaan selville, kuinka perusopetus on vaikuttanut oppilaiden käsityksiin. Oppilaiden kehitysmaakuva on hyvin negatiivinen. Oppilaat painottavat kehitysmaita kuvaillessaan niiden köyhyyttä, huonoja elinoloja, epätasa-arvoa ja kehittymättömyyttä. Maantiedossa heikosti menestyvillä on yksinkertaisempia käsityksiä kehitysmaista kuin paremmin maantiedossa menestyvillä, mutta kaikkien oppilaiden käsitykset ovat stereotyyppisiä ja etnosentrisiä. Kehitysmaat nähdään alkeellisina ja passiivisina avunsaajina, täysin länsimaiden vastakohtana. Länsimaiden tehtävänä pidetään kehitysmaiden auttamista. Oppilaat eivät kuvaile lainkaan kehitysmaiden keskinäistä erilaisuutta tai elämän samankaltaisuutta kehitysmaissa ja länsimaissa. Oppilaat kokevat, että kehitysmaita käsitellään perusopetuksessa liian vähän ja että he saavat suurimman osan kehitysmaita koskevasta tiedostaan mediasta. Tämä näkyy myös oppilaiden käsityksissä, sillä esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maat jäävät Afrikan ja Aasian varjoon oppilaiden kehitysmaakuvassa, vaikka kehitysmaita käsitellään opetuksessa juuri Amerikkojen yhteydessä. Oppilaat toivovat kuitenkin lisää kehitysmaita koskevaa opetusta, sillä kouluopetusta pidetään mediaa luotettavampana. Oppilaiden negatiiviset käsitykset eivät ole yllättäviä, sillä sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet että maantiedon oppikirjat painottavat kehitysmaiden ongelmia. Jotta oppilaiden kehitysmaakuva muuttuisi realistisemmaksi ja monipuolisemmaksi, tulisi perusopetuksessa luoda monipuolisempi pohja oppilaiden kehitysmaakuvalle. Perusopetuksessa tulisikin painottaa kehitysmaiden ongelmien lisäksi myös muita puolia ja ongelmien korostamista tulisi vähentää sekä opetussuunnitelmasta että oppimateriaaleista.