JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro -gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset lukemisen taidot maahanmuuttajataustaisilla 4.–6. luokan oppilailla on, sekä ovatko heidän nimeämisen ja kuullun ymmärtämisen aitonsa yhteydessä näihin lukemisen taitoihin. Tutkimukseen osallistui 10 maahanmuuttajataustaista 4.–6. luokan oppilasta, joiden kielellisiä taitoja testattiin erilaisin kielellisin testein. Oppilaiden lukemisen taitoja mitattiin Sanaketjutestillä sekä Ala-asteen Lukutestin avulla. Nimeämisen taitojen testaamiseen käytettiin Nopean sarjallisen nimeämisen testiä sekä Bostonin nimentätestiä. Lisäksi oppilaiden kuullun ymmärtämisen taitoja kartoitettiin Token-testillä. Lisäksi oppilaiden taustatietoja selvitettiin oppilaiden kanssa täytetyn kyselymonisteen avulla. Tutkimuksessa ilmeni, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden teknisen lukemisen taidot ja luetun ymmärtämisen taidot mukailevat toisiaan kohtalaisesti. Koehenkilöjoukossa oli niin heikkoja lukijoita kuin keskitasoisesti tai sitä paremmin suoriutuneita. Nimeämisen taidot (nopeus ja tarkkuus) olivat yhteydessä toisiinsa ja niiden välillä oli kohtalainen, suuntaa antava korrelaatio. Tuloksista nousi esille, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden nimeämisen tarkkuus korreloi tilastollisesti merkitsevästi luetun ymmärtämisen taitojen kanssa. Myös kuullun ymmärtämisen taidot korreloivat tilastollisesti merkitsevästi luetun ymmärtämisen taitojen kanssa sekä kohtalaisen voimakkaasti teknisen lukemisen taitojen kanssa. Tässä työssä saadut tulokset ja havainnot olivat osittain samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa raportoidut tulokset maahanmuuttajataustaisten lasten kielellisistä taidoista. Tutkimus vahvisti aiemmin raportoitua tutkimustietoa etenkin nimeämistarkkuuden ja kuullun ymmärtämisen taitojen selkeästä yhteydestä luetun ymmärtämisen taitoihin. Tämä tutkimus toi uudenlaisen näkökulman, jonka avulla lukemisen osataitoja tarkasteltiin erillään ja tutkittiin niiden yhteyttä nimeämisen ja kuullun ymmärtämisen taitoihin. Aihetta olisi tulevaisuudessa hyödyllistä tutkia suurempaa otoskokoa käyttäen sekä ottaa vertailukohteeksi suomenkielisten lasten verrokkiryhmä. Lisäksi aineistosta voisi pyrkiä saamaan vielä homogeenisempi kuin tässä tutkimuksessa.