Puheterapeuttien kokemukset tablettitietokoneiden käytöstä puheterapiassa
Siira, Oona (2015-11-04)
Siira, Oona
O. Siira
04.11.2015
© 2015 Oona Siira. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511052110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511052110
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten puheterapeuttien kokemuksia tablettitietokoneiden käytöstä puheterapiassa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisten asiakkaiden kanssa, ja mihin tarkoituksiin tablettitietokoneita yleisimmin käytetään. Lisäksi kysyttiin puheterapeuttien omia mielipiteitä ja kokemuksia siitä, miten tabletit soveltuvat puheterapiakäyttöön heidän mielestään.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena verkossa. Kysely linkitettiin yhteisöpalvelu Facebookin suljettuihin ryhmiin, joissa on eri alojen ammattilaisia keskustelemassa tabletti-tietokoneiden mahdollisuuksista kuntoutuksessa ja opetuksessa. Kyselyyn vastasi 62 puheterapeuttia. Heistä suurin osa käytti tablettia työssään päivittäin tai lähes päivittäin.
Tabletteja käytettiin monipuolisesti erilaisten asiakkaiden kanssa, mutta eniten lasten kielellisten vaikeuksien kuntoutukseen. Yleisimmät käyttötarkoitukset olivat kuntoutus sekä palkitseminen. Myös monet muut työtehtävät hoituivat tabletilla, kuten tiedonhaku, muistiinpanojen kirjoittaminen sekä materiaalin tallennus. Liikkuvat puheterapeutit kokivat hyötyvänsä tabletista jopa itse eniten, sillä laite on pieni, kevyt sekä nopea ottaa käyttöön. Tabletin käyttöä vältettiin, jos asiakkaalla on ongelmia ensisijaisesti vuorovaikutuksessa tai jos tabletti on lapselle liian tärkeä. Aikuisten kanssa käyttö ei välttämättä onnistu, jos kuntoutujalla on vaikeita kognitiivisia ongelmia, tai jos kuntoutuja ei itse halua opetella tabletin käyttöä. Tabletin onnistunut käyttö on riippuvaista myös puheterapeutin omista taidoista käyttää laitetta tavoitteellisesti. Ongelmallista tabletin hyödyntämisessä tällä hetkellä on se, että suomenkielisiä sovelluksia on tarjolla hyvin vähän. Erityisesti suomen kielen kieliopin ja kielellisen tietoisuuden harjoitteluun sopivia sovelluksia tarvittaisiin lisää. Pulaa on myös aikuiskuntoutujille sopivista sovelluksista. Myös muunlaisia puheterapeutin työhön sopivia sovelluksia kaivattiin, kuten tavoitteiden suunnitteluun ja seuraamiseen käyviä sovelluksia.
Koska tähän tutkimukseen vastasivat puheterapeutit, jotka jo käyttävät tabletteja usein työssään, ei mielipiteitä voi yleistää koskemaan kaikkien suomalaisten puheterapeuttien mielipiteitä. Vastaukset kuitenkin antoivat melko laajasti yleistä tietoa siitä, mitkä asiat tablettien käytössä tällä hetkellä koetaan hyväksi, ja mitä pitäisi vielä kehittää. Kuitenkin pääasiassa tabletti koetaan hyödylliseksi puheterapiavälineeksi, kunhan tavoitteet ovat selkeät ja asiakkaalla ei ole vuorovaikutuksen ongelmaa. Jatkossa olisi hyvä tehdä lisää kuntoutustutkimusta aiheesta, sillä tähän mennessä kuntoutustutkimuksia on tehty hyvin vähän ja pienillä koehenkilömäärillä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena verkossa. Kysely linkitettiin yhteisöpalvelu Facebookin suljettuihin ryhmiin, joissa on eri alojen ammattilaisia keskustelemassa tabletti-tietokoneiden mahdollisuuksista kuntoutuksessa ja opetuksessa. Kyselyyn vastasi 62 puheterapeuttia. Heistä suurin osa käytti tablettia työssään päivittäin tai lähes päivittäin.
Tabletteja käytettiin monipuolisesti erilaisten asiakkaiden kanssa, mutta eniten lasten kielellisten vaikeuksien kuntoutukseen. Yleisimmät käyttötarkoitukset olivat kuntoutus sekä palkitseminen. Myös monet muut työtehtävät hoituivat tabletilla, kuten tiedonhaku, muistiinpanojen kirjoittaminen sekä materiaalin tallennus. Liikkuvat puheterapeutit kokivat hyötyvänsä tabletista jopa itse eniten, sillä laite on pieni, kevyt sekä nopea ottaa käyttöön. Tabletin käyttöä vältettiin, jos asiakkaalla on ongelmia ensisijaisesti vuorovaikutuksessa tai jos tabletti on lapselle liian tärkeä. Aikuisten kanssa käyttö ei välttämättä onnistu, jos kuntoutujalla on vaikeita kognitiivisia ongelmia, tai jos kuntoutuja ei itse halua opetella tabletin käyttöä. Tabletin onnistunut käyttö on riippuvaista myös puheterapeutin omista taidoista käyttää laitetta tavoitteellisesti. Ongelmallista tabletin hyödyntämisessä tällä hetkellä on se, että suomenkielisiä sovelluksia on tarjolla hyvin vähän. Erityisesti suomen kielen kieliopin ja kielellisen tietoisuuden harjoitteluun sopivia sovelluksia tarvittaisiin lisää. Pulaa on myös aikuiskuntoutujille sopivista sovelluksista. Myös muunlaisia puheterapeutin työhön sopivia sovelluksia kaivattiin, kuten tavoitteiden suunnitteluun ja seuraamiseen käyviä sovelluksia.
Koska tähän tutkimukseen vastasivat puheterapeutit, jotka jo käyttävät tabletteja usein työssään, ei mielipiteitä voi yleistää koskemaan kaikkien suomalaisten puheterapeuttien mielipiteitä. Vastaukset kuitenkin antoivat melko laajasti yleistä tietoa siitä, mitkä asiat tablettien käytössä tällä hetkellä koetaan hyväksi, ja mitä pitäisi vielä kehittää. Kuitenkin pääasiassa tabletti koetaan hyödylliseksi puheterapiavälineeksi, kunhan tavoitteet ovat selkeät ja asiakkaalla ei ole vuorovaikutuksen ongelmaa. Jatkossa olisi hyvä tehdä lisää kuntoutustutkimusta aiheesta, sillä tähän mennessä kuntoutustutkimuksia on tehty hyvin vähän ja pienillä koehenkilömäärillä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]