JultikaUniversity of Oulu repository

Suomalainen yhteiskunta on kehittynyt valtavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, koululaitos on keskeinen osa yhteiskuntaa. Yhteiskunnan nopea kehitys asettaa haasteen myös koululaitokselle uudistua ja vastata yhteiskunnan tarpeisiin. Koululaitoksen kehittäminen edellyttää myös niiden johtamisen käytänteiden tarkastelua ja kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, kainuulaisten peruskoulun rehtoreiden henkilöstöjohtamisen kokemuksista, tavoitteista ja käytännöistä keskittyen rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kehityskeskusteluun. Tutkittavat teemat perustuvat Mäkelän 2007 tekemään väitöstutkimukseen peruskoulun johtamisesta ja rehtorin tehtävistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu fenomenologis-hermeneuttiseen tieteen filosofiaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään johtamisen problematiikkaan, henkilöstöjohtamisen tehtäviin sekä peruskoulun rehtorin keskeisten tehtävien tarkasteluun. Laadullinen tutkimus pyrkii kuvailemaan kainuulaisten peruskoulun rehtoreiden henkilöstöjohtamista yksityiskohtaisesti. Tutkimusongelmana oli selvittää: Millaista on kainuulaisten peruskoulujen johtajien henkilöstöjohtaminen keskittyen rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kehityskeskusteluun? Tutkimusongelmalle oli laadittu kolme alaongelmaa ja jokaiselle alaongelmalle kaksi osaongelmaa. Tutkimuksen harkinnanvarainen näyte koostuu 22 kainuulaisesta peruskoulun rehtorista, näytettä on rajattu poistamalla joukosta pienet 2–4 opettajan koulut. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty Digium enterprise -ohjelman avulla syyskuussa 2015 puolistrukturoidulla survey-tyyppisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä, strukturoituja monivalintakysymyksiä ja kysymystyyppejä näiden kysymysmuotojen väliltä. Avoimiin kysymyksiin haettiin teeman mukaisia pohdiskelevia vastauksia, näitä vastauksia analysoitiin luokittelemalla ja etsimällä aineistosta merkittäviä kokonaisuuksia. Strukturoitujen monivalintakysymysten analysointi suoritettiin laskemalla väittämien vastausten keskiarvo ja moodin arvo. Muissa kysymystyypeissä suoritettiin frekvenssianalyysi. Aineiston analysoinnissa keskityttiin käsittelemään tutkimusjoukkoa yhtenä kokonaisuutena, vastaajia ei luokiteltu osajoukoiksi. Tutkimustuloksista muodostettiin kuvaukset rekrytointi- ja työhaastatteluprosesseista. Rekrytointiprosessiin kuuluu monijäsenisen työhaastatteluryhmän yhteistoiminta. Yksilömuotoisessa 30–45 minuuttia kestävässä työhaastattelussa kiinnitetään huomiota hakijan sanattomaan viestintään sekä kielelliseen itsensä ilmaisuun. Vastaajien kokemukset työhaastattelun järjestämisestä ovat olleet onnistuneita. Perehdyttäminen on pitkäkestoinen prosessi, joka toteutetaan rehtorin ja opettajien yhteistyöllä. Se on sekä sidoksissa tuleviin työtehtäviin että työsuhteen kestoon ja määrään. Sen syvyyteen vaikuttavat sekä henkilön ammatillinen osaaminen että hänen aikaisempi työkokemuksensa. Perehdyttämisen kolme keskeisintä tavoitettava ovat; tutustuttaa työntekijä koulun turvallisuussuunnitelmaan ja turvallisiin työtapoihin, koulun opetussuunnitelmaan ja toiminta-ajatukseen perehtyminen ja luoda uudelle työntekijälle positiivinen mielikuva työyhteisöstä ja työtehtävistä. Keskeisin tekijä onnistuneen kehityskeskustelun toteuttamisessa on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kehityskeskustelu koetaan ongelmallisena henkilöstöjohtamisen menetelmänä suurissa yksiköissä. Kehityskeskustelu tarjoaa mahdollisuuden keskustella kiireettömästi ja tavoitteellisesti omasta työstä ja siihen liittyvistä asioista. Yksittäisen luottamuksellisen keskustelun sijaan koettiin tärkeäksi luoda toimintakulttuuria, jossa korostuu päivittäinen vuoropuhelu. Tutkimuksen luotettavuutta parantaa, että tutkimukseen vastaaminen oli vapaaehtoista ja saatekirjeessä esiteltiin tutkimuksen tarkoitus. Tutkimus on uudelleen toistettavissa. Tutkimuksen vastausprosentti oli 64 %. Voidaan sanoa, että tutkimus kuvaa melko hyvin kainuulaisten peruskoulun rehtoreiden henkilöstöjohtamista rekrytoinnin, perehdyttämisen ja kehityskeskustelun näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää sekä kainuulaisten että myös muiden asukasmäärällisesti pienten kuntien peruskoulujen henkilöstöjohtamisen kehittämisen tukena.