University of Oulu

Arkisto on enemmän kuin asiakirjojensa summa : Pentti Renvall arkistoteoreetikkona

Saved in:
Author: Lipponen, Sonja1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History of Science and Ideas
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511262175
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Lipponen, 2015
Publish Date: 2015-11-30
Physical Description: 75 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pietikäinen, Petteri
Reviewer: Kallinen, Maija
Urpilainen, Erkki
Description:
Tutkielmassa perehdytään suomalaisen historioitsijan Pentti Renvallin tuntemattomaksi jääneeseen arkistoteoriaan, funktionaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteeseen. Tutkimustehtävänä on perehtyä Renvallin arkistoteoriaan: mikä tämä teoria on? Mitä kansainvälisiä ja kotimaisia vaikutteita Renvallin arkistoajattelun taustalta on löydettävissä? Kuinka Renvallin oppi-isältään Eino Kailalta omaksumat filosofiset ja psykologiset näkemykset vaikuttivat Renvallin ideaan asiakirjojen funktionaalisesta yhteenkuuluvuudesta? Pentti Renvallin historiafilosofisia ja metodisia näkemyksiä on tutkittu, mutta hänen arkistoteoreettiset pohdintansa ovat aiemmassa tutkimuksessa jääneet huomiotta. Osasyynä tähän lienee se, ettei Renvall koskaan julkaissut arkistoteoreettisia näkemyksiään, vaikka sivuaakin aihetta historiantutkimuksen metodioppaissaan Historiantutkimuksen työmenetelmät (1947) ja Nykyajan historiantutkimus (1965). Tutkielmassa pureudutaan aiemmassa tutkimuksessa huomiotta jääneeseen osa-alueeseen yhden Suomen merkittävimmän historioitsijan ajattelussa. Tutkimusmetodina käytetään vaikuteanalyysia. Työssä erotetaan kahdenlaista vaikutteiden siirtymistä: tarkoituksellista vaikutteiden etsimistä sekä tiedostamatonta omaksumista, esimerkiksi opittuja ajatusrakenteita. Tukeudun työssäni aatehistorioitsija Quentin Skinnerin teeseihin vaikutesuhteen todentamisesta kahden ajattelijan välillä. Tutkimuslähteinä käytettiin edellä mainittujen metodioppaiden lisäksi Renvallin henkilökohtaista arkistoa, Turun maakunta-arkiston ja Kansallisarkiston virka-arkistoja sekä valtakunnallisten arkistokokousten pöytäkirjoja. Tutkimuksessa selvisi, että Renvallin teoreettisen ajattelun, puhutaan sitten historiasta tai arkistotieteestä, perustan muodostivat Eino Kailalta omaksutut loogisen empirismin ja saksalaisperäisen hahmoteorian opit. Aiempi tutkimus on jättänyt vähälle huomiolle Renvallin arkistouran vaikutuksen hänen ajatteluunsa. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että sekä Renvallin arkistoteorian että hänen historianfilosofiansa perusta, oivallus asiakirjan funktion merkityksestä sen sisällölle ja muodolle, on syntynyt juuri arkistotyön kautta. Renvallin arkistoteoreettiset ajatukset eivät juurtuneet suomalaiseen arkistotoimeen hänen aikanaan. Vasta vuonna 1980 ensimmäistä kertaa esitelty Turun maakunta-arkiston uusi kirjaamis- ja arkistointisuunnitelma, jossa on selvästi nähtävissä ”renvallilaisen funktio-opin” vaikutus, toi Renvallin ajatukset päivänvaloon. Arkistointisuunnitelma, nykyään arkistonmuodostussuunnitelma, päätyi vuoden 1981 arkistolakiin ja muokkasi näin merkittävästi suomalaista arkistotointa. Mielenkiintoinen aihe jatkotutkimukselle olisi, kuinka paljon Renvallin julkaisemattomat ajatukset vaikuttivat arkistointisuunnitelman syntyyn 1980-luvun alussa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Sonja Lipponen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.