University of Oulu

Täytymistä ilmaisevien modaaliverbien koteksti lehtiteksteissä ja internetin keskustelupalstoilla

Saved in:
Author: Välitalo, Leeamaria1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512032225
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Välitalo, 2015
Publish Date: 2015-12-03
Physical Description: 78 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Sivonen, Jari
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:
Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani täytymistä ilmaisevien modaaliverbien esiintymistä eri vuosikymmenten lehtiteksteissä ja internetin keskustelupalstoilla. Tutkimani verbit ovat joutua sekä nesessiivirakenteessa esiintyvät pitää, tulla, täytyä ja kannattaa. Tutkin natiivikielisestä tekstiaineistosta näiden lähisynonyymisten verbien eroja käyttötaajuuden, -muodon ja lähikontekstin eli kotekstin kannalta. Tutkielmani aineisto on FIN-CLARIN:n Kielipankissa olevasta Kansalliskirjaston lehtikokoelman suomenkieliset lehdet -korpuksesta ja Internet-keskusteluaineistot-korpuksesta. Keskustelupalsta-aineisto koostuu Suomi24- ja Ylilauta-sivustoilta kootusta aineistosta. Molemmat aineistot sijaitsevat Kopr-alustalla, joka on vapaasti käytettävissä internetselaimen kautta. Korp-alustan tilastotoimintojen avulla tutkin täytymisverbien esiintymistä aineistossa. Tutkielmani teoreettinen lähtökohta on kontekstuaalinen semantiikka ja fraseologinen käsitys kielestä. Fraseologisen kielentutkimuksen parissa ajatellaan, että esiintymiskonteksti, esimerkiksi kollokaatit eli leksikaaliset myötäesiintymät, ovat osa sanan merkitystä. Siten ne myös paljastavat lähisynonyymisten sanojen merkityseroja. Tutkimani täytymisverbit muodostavat verbiketjun infinitiivimuotoisen verbin kanssa. Yleiskielessä nesessiiviverbien infinitiivi on A-infinitiivi ja joutua-verbin MA-infinitiivi. Tutkin erityisesti näitä infinitiivikollokaatteja. Infinitiivikollokaattien avulla tutkin täytymisverbien käyttöympäristöjen eroja. Aineistojeni perusteella välttämättömyyttä ilmaisevien modaaliverbien käyttöfrekvenssi eroaa enemmän 1940-luvun ja vuoden 2000 lehtitekstien kuin vuoden 2000 lehtitekstien ja vuosien 2001–2015 keskustelupalstatekstien välillä. Frekvenssinsä puolesta tärkein täytymistä ilmaiseva verbi vuoden 2000 lehtiteksteissä ja Internet-keskusteluaineistossa on ehdottomasti pitää. Myös kannattaa-verbin frekvenssi on kasvanut vuosikymmenten aikana. Erityisen käytetty se on keskustelupalsta-aineistossa. Täytymistä ilmaisevien verbien koteksteistä paljastui tendenssieroja. Esimerkiksi frekvenssinsä puolesta tärkein täytymistä ilmaiseva modaaliverbi pitää on kotekstinsä perusteella neutraali ja väljämerkityksinen. Sen sijaan sen läheisimmällä synonyymillä, täytyä-nesessiiviverbillä sekä erityisesti joutua-verbillä on negatiivinen semanttinen prosodia. Niiden ympärillä esiintyvät sanat ovat siis merkityssisällöltään jollakin tavalla epämiellyttäviä. Kotekstinsä perusteella tarvita on nimenomaan täytyä-verbin kielteinen vastine, mutta se ei ole semanttiselta prosodialtaan aivan yhtä negatiivinen. Täytyä-verbi muodostaa usein verbiketjun puhumista ilmaisevan infinitiivin kanssa. Joutua esiintyy usein lopettamista ilmaisevien infinitiivien ja kannattaa mentaalisiin prosesseihin viittaavien infinitiivien kanssa. Korp-konkordanssihakuohjelma on hyvä väline suurten korpusten analysoimiseen, mutta morfologisesti monipolvisen suomen kielen kanssa se ei aina toimi täysin sujuvasti. Sen käyttö vaatii paljon tietojen yhdistelyä, päättelyä ja tutkijan omia laskuja. Se on kuitenkin hyvä apuväline kontekstuaalisen semantiikan tutkimiseen.
see all

Subjects:
Copyright information: © Leeamaria Välitalo, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.