JultikaUniversity of Oulu repository

Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani täytymistä ilmaisevien modaaliverbien esiintymistä eri vuosikymmenten lehtiteksteissä ja internetin keskustelupalstoilla. Tutkimani verbit ovat joutua sekä nesessiivirakenteessa esiintyvät pitää, tulla, täytyä ja kannattaa. Tutkin natiivikielisestä tekstiaineistosta näiden lähisynonyymisten verbien eroja käyttötaajuuden, -muodon ja lähikontekstin eli kotekstin kannalta. Tutkielmani aineisto on FIN-CLARIN:n Kielipankissa olevasta Kansalliskirjaston lehtikokoelman suomenkieliset lehdet -korpuksesta ja Internet-keskusteluaineistot-korpuksesta. Keskustelupalsta-aineisto koostuu Suomi24- ja Ylilauta-sivustoilta kootusta aineistosta. Molemmat aineistot sijaitsevat Kopr-alustalla, joka on vapaasti käytettävissä internetselaimen kautta. Korp-alustan tilastotoimintojen avulla tutkin täytymisverbien esiintymistä aineistossa. Tutkielmani teoreettinen lähtökohta on kontekstuaalinen semantiikka ja fraseologinen käsitys kielestä. Fraseologisen kielentutkimuksen parissa ajatellaan, että esiintymiskonteksti, esimerkiksi kollokaatit eli leksikaaliset myötäesiintymät, ovat osa sanan merkitystä. Siten ne myös paljastavat lähisynonyymisten sanojen merkityseroja. Tutkimani täytymisverbit muodostavat verbiketjun infinitiivimuotoisen verbin kanssa. Yleiskielessä nesessiiviverbien infinitiivi on A-infinitiivi ja joutua-verbin MA-infinitiivi. Tutkin erityisesti näitä infinitiivikollokaatteja. Infinitiivikollokaattien avulla tutkin täytymisverbien käyttöympäristöjen eroja. Aineistojeni perusteella välttämättömyyttä ilmaisevien modaaliverbien käyttöfrekvenssi eroaa enemmän 1940-luvun ja vuoden 2000 lehtitekstien kuin vuoden 2000 lehtitekstien ja vuosien 2001–2015 keskustelupalstatekstien välillä. Frekvenssinsä puolesta tärkein täytymistä ilmaiseva verbi vuoden 2000 lehtiteksteissä ja Internet-keskusteluaineistossa on ehdottomasti pitää. Myös kannattaa-verbin frekvenssi on kasvanut vuosikymmenten aikana. Erityisen käytetty se on keskustelupalsta-aineistossa. Täytymistä ilmaisevien verbien koteksteistä paljastui tendenssieroja. Esimerkiksi frekvenssinsä puolesta tärkein täytymistä ilmaiseva modaaliverbi pitää on kotekstinsä perusteella neutraali ja väljämerkityksinen. Sen sijaan sen läheisimmällä synonyymillä, täytyä-nesessiiviverbillä sekä erityisesti joutua-verbillä on negatiivinen semanttinen prosodia. Niiden ympärillä esiintyvät sanat ovat siis merkityssisällöltään jollakin tavalla epämiellyttäviä. Kotekstinsä perusteella tarvita on nimenomaan täytyä-verbin kielteinen vastine, mutta se ei ole semanttiselta prosodialtaan aivan yhtä negatiivinen. Täytyä-verbi muodostaa usein verbiketjun puhumista ilmaisevan infinitiivin kanssa. Joutua esiintyy usein lopettamista ilmaisevien infinitiivien ja kannattaa mentaalisiin prosesseihin viittaavien infinitiivien kanssa. Korp-konkordanssihakuohjelma on hyvä väline suurten korpusten analysoimiseen, mutta morfologisesti monipolvisen suomen kielen kanssa se ei aina toimi täysin sujuvasti. Sen käyttö vaatii paljon tietojen yhdistelyä, päättelyä ja tutkijan omia laskuja. Se on kuitenkin hyvä apuväline kontekstuaalisen semantiikan tutkimiseen.