University of Oulu

Deschooling philosophy and freedom in education : teachers’ views of principles and practices in the Finnish primary school

Saved in:
Author: Similä, Juho1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512082266
Language: English
Published: Oulu : J. Similä, 2015
Publish Date: 2015-12-08
Physical Description: 112 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Järvelä, Maria-Liisa
Reviewer: Järvelä, Maria-Liisa
Peltonen, Jouni
Description:

Abstract

The goal of this thesis is to study definitions of freedom in education and compare them to find out similarities and differences. The aim is not to come up with practical applications for freedom in education, but to understand what freedom can be and to find out whether there are similarities or differences between the definitions. The theoretical research question of this study is how freedom is defined in the deschooling philosophy, and the empirical research question is how freedom is defined in education according to the collected data.

The theoretical framework is based on deschooling philosophy and on texts mainly written by authors from the 1960s and 1970s, but there are also some texts included in the study produced by some more recent authors. The theoretical framework comes from a very different educational context and era which is why it is not directly compared to Finnish primary education. Hence, this thesis does not aim to criticize Finnish primary education.

Freedom according to the theoretical framework exists within limits, and does not mean that students can do whatever they want. What matters in freedom according to deschooling authors is the existence of choice and in particular, meaningfulness of the choices. As freedom exists within limits, the limits are seen as providing security for students who can then safely engage in activities that they are interested in.

The data comes from five Finnish primary school teachers who answered open questions about freedom in education. The methodological paradigm is closest to constructivism, but borders on pragmatism. Content analysis was chosen for analysis method, since the data was textual and the research was concerned of the latent thematic content. The analysis is qualitative, but quantitative in the sense that code frequencies are given. Code categories were formulated deductively but revised after trial coding. Four actor categories and seven thematic categories were formulated, after which the segments of data were coded accordingly. The analysis was carried out along the order of the thematic categories, and every code combination was analyzed separately. The findings were summarized to answer the empirical research question.

The interpretation indicates that freedom in education is always controlled by authority. Freedom is suggested to include practical choices, and possibilities to affect one’s own education. Limits are seen as necessary, and responsibility is seen as a necessary competence for using freedom. There are both similarities and differences in definitions of freedom, yet the definitions recognize the importance of limits and the role of authority. Security and providing choices are also seen as important elements of freedom. The data suggests that responsibility is a necessary competence for freedom though it does not appear in the theoretical framework. The findings are based on subjective interpretation and therefore, they cannot be generalized more widely. As the main methodological paradigm is constructivism, the thesis does not claim to provide universal results and thus recognizes the subjective rather than objective quality of the study.

see all

Abstrakt

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella määritelmiä vapaudesta ja vertailla niitä keskenään erojen ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Työllä ei pyritä löytämään vapauteen liittyviä sovelluksia kasvatusta varten, vaan ymmärtää mitä vapaus voi olla ja pohtia määritelmien eroja ja yhteneväisyyksiä. Teoreettinen tutkimuskysymys tutkielmassa on miten kouluttomuusfilosofia määrittelee vapauden kasvatuksessa, ja työn empiirinen tutkimuskysymys on miten tutkimusaineisto määrittelee vapauden kasvatuksessa.

Työn teoreettinen viitekehys perustuu kouluttomuusfilosofiaan, ja teoriaa rakennetaan pääasiassa 1960- ja 1970-luvun kirjoittajien näkemysten kautta, mutta mukana on myös muutamia uudempia aihetta käsitteleviä tekstejä. Teoreettinen viitekehys perustuu hyvin erilaiseen kasvatus- ja aikakontekstiin, mistä syystä sitä ei suoraan verrata suomalaiseen peruskouluun. Näin ollen työ ei tähtää suomalaisen peruskoulun kritisoimiseen.

Teoreettisen viitekehyksen mukaan vapaus on olemassa rajoitusten sisällä, joten vapaus ei tarkoita oppilaiden voivan tehdä ihan mitä haluavat. Vapauden kannalta onkin merkittävää valinnanvapaus sekä erityisesti vaihtoehtojen mielekkyys. Rajojen nähdään myös luovan turvallisuutta, jonka avulla oppilaat voivat rauhassa syventyä itseään kiinnostaviin aktiviteetteihin.

Tutkimuksen aineisto on saatu viideltä suomalaiselta peruskoulun opettajalta, jotka vastasivat avoimiin kysymyksiin vapaudesta kasvatuksessa. Tutkimuksen metodologinen paradigma on lähinnä konstruktivistinen, mutta osin myös pragmatistinen. Tekstimuotoisen aineiston analyysimenetelmäksi valittiin sisällön analyysi, jossa keskeisiksi nousivat tutkimuksiin liittyvät teemat. Analyysi on laadullista, mutta koodien lukumääristä annetaan myös määrällistä tietoa. Koodikategoriat luotiin teoriapohjaisesti, ja kategorioita korjattiin testikoodauksen jälkeen. Lopulta luotiin neljä tekijäkategoriaa sekä seitsemän teemakategoriaa, minkä jälkeen aineiston segmentit koodattiin tämän mukaisesti. Analyysi tehtiin teemakategorioiden järjestyksen mukaisesti, ja kaikki koodiyhdistelmät analysoitiin erikseen. Löydökset on kirjoitettu auki yhteenvedossa, jolla myös vastataan empiiriseen tutkimuskysymykseen.

Aineiston voidaan tulkita kuvaavan näkemystä vapaudesta, jonka mukaisesti vapaus kasvatuksessa on aina auktoriteetin kontrolloimaa. Vapauden nähdään sisältävän käytännönvalintoja, sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kasvatukseen. Rajat vapaudessa nähdään välttämättöminä, ja vastuu nähdään tärkeänä kompetenssina vapauden käytölle. Vapauden määritelmissä on eroja ja yhtäläisyyksiä, joskin ne tunnustavat rajojen merkityksen sekä auktoriteetin roolin vapauteen liittyen. Turvallisuus sekä valinnanmahdollisuudet nähdään ensiarvoisen tärkeinä. Aineistosta voidaan nostaa vastuun merkitys vapaudelle, mikä ei kuitenkaan nouse esille teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tulokset ovat subjektiivinen tulkinta, eikä niitä siten voi laajemmin yleistää. Koska tutkimuksen paradigma on suurelta osin konstruktivistinen, ei tutkimuksella yritetäkään todentaa yleispäteviä tuloksia, vaan tunnustetaan niiden olevan ennemmin subjektiivisia kuin objektiivisia.

see all

Subjects:
Copyright information: © Juho Similä, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.