University of Oulu

Oulun yliopiston musiikinopettajakoulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään ja käsitykset koulutuksensa työelämäsuhteesta

Saved in:
Author: Paukkunen, Jukka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512082275
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Paukkunen, 2015
Publish Date: 2015-12-08
Physical Description: 167 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Klintrup, Hans
Ojala, Juha
Description:

Tiivistelmä

Tutkimukseni päätavoitteena oli arvioida Oulun yliopiston musiikinopettajakoulutuksen suhdetta työelämään koulutuksesta valmistuneiden ammattilaisten näkökulmasta eli millaiset valmiudet koulutuksesta valmistunut henkilö oli käsityksensä mukaan saanut työssä suoriutumiseen. Toisena tavoitteenani oli samalla kartoittaa kohderyhmäni yleistä työllistymistä ja selvittää perusopetuksessa sekä lukiossa työskentelevien musiikinopettajien toimenkuvaa.

Perusopetuksen ja lukion tuntijaoissa kiintiöidyt musiikinopetuksen vähimmäistuntimäärät ovat peruskoulun olemassaoloaikana olleet tähän saakka laskusuunnassa ja musiikin toteutuneet opetustuntimäärät olleet taideaineista pienimmät. Oppiaineen vähätuntisuus on heijastunut yleisesti musiikinopetukselle myönnettyihin puitteisiin ja yhdessä väestörakenteen muutoksen myötä hankaloittanut kelpoisuuden omaavien musiikin aineenopettajien työllistymistä erityisesti pienemmille paikkakunnille. Myös opetussuunnitelmiin asetettujen monitasoisten tavoitteiden saavuttaminen ja niiden arvioiminen on pienten tuntimäärien vuoksi ollut musiikinopettajille problemaattista. Tutkimusmateriaalina on kyselyaineisto, joka kerättiin internetissä täytettävän verkkokyselylomakkeen avulla. Kysely lähetettiin Oulusta siihen mennessä valmistuneille 143:lle kasvatustieteen maistereille joiden pääaineena oli ollut musiikkikasvatus. Siihen vastanneiden määrä oli 100 henkilöä ja vastausprosentti oli 69,9 %. Vastaajat ilmoittivat kyselyssä tietoja maantieteellisestä sijoittumisestaan, mahdollisista muista suorittamistaan tutkinnoista sekä työtilanteestaan. Kaikilta musiikkikasvattajilta tiedusteltiin heidän täydennyskoulutustarvettaan ja arvioita musiikkikasvatuskoulutuksen sisällön soveltuvuudesta työelämään. He saivat lisäksi esittää lomakkeessa omia ehdotuksiaan koulutuksen kehittämiseen. Lomakkeessa kysyttiin erikseen myös vastaajan työtehtävistä, muun muassa niihin liittyvistä myönteisistä ja kielteisistä puolista sekä vastaajan kokemasta henkilökohtaisesta työtyytyväisyyden tasosta. Musiikinopettajan tehtävissä toimivilta kysyttiin myös heidän työtänsä koskevia tarkennettuja kysymyksiä: muun muassa heidän opetustuntimääriänsä, opetusryhmiensä kokoa, opettamiansa luokka-asteita, työkokemuksensa pituutta ja opetustyöhönsä liittyviä lisätehtäviä.

Oulun yliopiston musiikkikasvatuskoulutus osoittautui erittäin tulokselliseksi jos sitä arvioidaan sieltä valmistuneiden musiikkikasvattajien työllistymisastetta tarkastellen: 1 % vastaajista ilmoitti olevansa kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana. Musiikkikasvattajat olivat myös pääosin sijoittuneet työtehtäviin, joissa he tunsivat itsensä tyytyväisiksi. Heidän työllistymisensä laajalle sektorille kertoi tutkintoon johtavan koulutuksen monipuolisuudesta. Kolmanneksella vastaajista oli taustallaan myös luokanopettajan kelpoisuus. Suurin osa eli 59 % vastaajista toimi koulujen musiikinopetustehtävissä, mutta 29 % oli työllistynyt myös muulle koulutustaan vastaavalle alalle. Vastaajat arvioivat musiikkikasvatuksen koulutuksesta saamiensa työvalmiuksien tasoa hyväksi ja koulutusohjelman sisältämien eri kurssien opiskelun merkitystä työnsä kannalta keskimäärin tarpeellisiksi. Kaikkein tarpeellisimpana suorittaminaan opintoina pidettiin pianon vapaan säestyksen, bändi- ja yhteissoiton sekä bändipedagogiikan kursseja. Korkeimman arvion koulutuksensa soveltuvuudesta työhönsä antoivat musiikkiluokkia opettavat musiikinopettajat (N=13) ja he olivat myös muissa työtehtävissä toimivia ammattiryhmiä tyytyväisempiä työhönsä. Suurin osa vastanneista oli sijoittunut Pohjois-Suomeen ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Maantieteellinen sijoittuminen oli kuitenkin mittakaavaltaan laaja, sillä esimerkiksi kolme vastaajaa oli kyselyhetkellä EU-alueen ulkopuolella. Vaikka koulutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä, kaivattiin siihen lisää vuorovaikutusta ja kommunikointia työelämän kanssa. Koulutuksen sisällön ja toteutuksen pitäisi kohderyhmän käsityksen mukaan vastata vieläkin tarkemmin työelämän vaatimuksia. Muun muassa musiikkiteknologian sekä kasvatustieteiden opinnot otettiin tässä yhteydessä usein esille. Opetusalalla toimivat vastaajat pitivät työnsä sekä antoisimpana että haasteellisimpana puolina lasten ja nuorten kasvattamiseen liittyviä tekijöitä. Silti musiikkikasvattajat arvioivat koulutuksessa suoritettuja kasvatustieteen opintoja keskimäärin melko tarpeettomiksi eikä yleistä kiinnostusta täydennyskoulutukseenkaan aiheen osalta ilmennyt, Kasvatustyön haasteellisuus ilmeni musiikin yhdistelmäopettajien sekä työhönsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisten osoittamassa korkeassa kiinnostuksessa musiikin erityispedagogiikan täydennyskoulutukseen. Keskimäärin kiinnostavin täydennyskoulutuksen aihe oli kuitenkin musiikkiteknologia ja sen koulutyöhön soveltuvat aihepiirit. Analyysissa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa joka vaikuttaa myönteisesti tulosten luotettavuuteen. Koulutuksen suunnittelussa olisi suotavaa pohtia voisiko yksilöllisemmän opetussuunnitelman, alumnitoiminnan tai täydennyskoulutustarjonnan kehittämisen avulla toteuttaa vielä tiiviimpää vuoropuhelua työelämän kanssa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jukka Paukkunen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.