University of Oulu

Hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina syntyneiden lasten ymmärtävän sanaston kehitys vuoden iässä ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana

Saved in:
Author: Alatalo, Pauliina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512172302
Language: Finnish
Published: Oulu : P. Alatalo, 2015
Publish Date: 2015-12-21
Physical Description: 57 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Stolt, Suvi
Reviewer: Yliherva, Tuula
Stolt, Suvi
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen on hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina, eli niin sanottuina pikkukeskosina, syntyneiden lasten ymmärtävän sanaston kehitys korjatussa vuoden iässä ja millainen on sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana. Ymmärtävän sanaston kehitystä tutkittiin sanaston kokoa ja koostumusta tarkastelemalla. Tutkimus on osa ”Hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina syntyneiden lasten varhaisen reseptiivisen sanaston ja ele-esinetoimintojen kehitys, tämän kehityksen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana sekä kehitykseen vaikuttavat tekijät” -tutkimuskokonaisuutta. Dosentit Suvi Stolt ja Helena Lapinleimu ovat tutkimuskokonaisuuden vastuulliset johtajat.

Tähän rekisteritutkimukseen valittiin ne vuosina 2007–2009 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina syntyneet lapset (syntymäpaino ≤ 1500 g ja/tai syntyneet < 32. raskausviikkoa), joilta oli saatavilla ymmärtävän sanaston kehitystä koskeva tieto vuoden korjatussa iässä ja joiden kognitiivinen kehitys oli tutkittu kahden vuoden korjatussa iässä. Nämä kriteerit täytti 57 lasta. Lasten varhaista ymmärtävää sanastoa tutkittiin MCDI-menetelmän avulla. Kognitiivisen kehityksen arvioinnissa hyödynnettiin Bayley III -testin kognitiivista asteikkoa.

Tulokset osoittivat, että pikkukeskosilla ymmärtävän sanaston koko 12 kuukauden korjatussa iässä oli keskimäärin 66 sanaa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla keskimäärin. Pikkukeskosten varhaisessa ymmärtävässä sanastossa oli suhteellisesti eniten sosiaalispragmaattisia sanoja ja substantiiveja. Verbien, adjektiivien, sulkeisen luokan sanojen ja niin sanottujen muiden sanojen suhteellinen osuus kokonaissanamäärään nähden oli huomattavasti vähäisempää. Korjatussa vuoden iässä mitattujen sosiaalispragmaattisten sanojen, substantiivien, adjektiivien, sulkeisen luokan sanojen ja muiden sanojen suhteellinen prosentuaalinen osuus oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kokonaissanamäärään 12 kuukauden korjatussa iässä. Ymmärtävän sanaston koko 12 kuukauden korjatussa iässä oli merkitsevässä positiivisessa yhteydessä 24 kuukauden korjatussa iässä arvioituun kognitiiviseen kehitykseen. Sosiaalispragmaattisten, sulkeisen luokan sanojen ja niin sanottujen muiden sanojen (luonto ja lähiympäristö, aikaa koskevat sanat) prosentuaaliset osuudet lapsen kokonaissanamäärästä olivat merkitsevässä yhteydessä kognitiiviseen varhaiskehitykseen.

Tulokset vahvistavat näkemystä, jonka mukaan hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina syntyneillä lapsilla varhainen sanaston koko ja koostumus kehittyvät tyypillistä kehitystä hitaammin. Varhaisen ymmärtävän sanaston koko ja koostumus vaikuttavat olevan tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen. Saadut tulokset ovat tärkeitä sekä perheiden että kliinisen työn kannalta. Ne auttavat osaltaan muodostamaan kokonaiskäsitystä pikkukeskosten kielellisen ja kognitiivisen varhaiskehityksen ominaispiirteistä, ja siten saattavat parhaimmillaan auttaa ennakoimaan myös keskoslasten tulevaa kehitystä ja mahdollisia tukitoimien tarpeita.

see all

Subjects:
Copyright information: © Pauliina Alatalo, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.