University of Oulu

Afaattisille henkilöille valittujen AAC-menetelmien toimivuus kokonaisvaltaisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa

Saved in:
Author: Lämpsä, Maria1; Ojala, Elli1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512182307
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Lämpsä ; E. Ojala, 2015
Publish Date: 2015-12-21
Physical Description: 92 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Elisa
Hautala, Terhi
Reviewer: Ukkola, Soile
Hautala, Terhi
Description:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia yksilöllisesti valittujen puhetta tukevien menetelmien (AAC-menetelmien) toimivuutta afaattisten henkilöiden kokonaiskommunikaatiossa. Tutkimuksessa keskityttiin selvittämään, kuinka hyvin puheterapeuttinen AAC-kuntoutusprosessi on toteutunut sekä tarjoaako valittu AAC-menetelmä tarvittavaa tukea afaattisille henkilöille. Tutkimukseen osallistui seitsemän koehenkilöparia, jotka koostuivat afaattisesta henkilöstä sekä yhdestä heidän lähi-ihmisestään. Afaattisten koehenkilöiden iät vaihtelivat tutkimushetkellä 46–73 vuoden välillä. Tutkimus suoritettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Afaattisten henkilöiden puheen ymmärtämisen tasoa arvioitiin Token-testillä sekä keskustelutilanteita observoiden. Haastattelut tehtiin tutkimuspari kerrallaan ensin lähi-ihmiselle ja tämän jälkeen afaattiselle henkilölle, jotta samoihin kysymyksiin saatiin molempien omat näkökannat. Tuloksista kävi ilmi, että AAC-menetelmää käytettiin pääosin vasta viimeisenä kommunikointikeinona, vaikka AAC-menetelmästä nähtiin kokonaisuudessaan olevan hyötyä kommunikoinnissa. Valitut AAC-menetelmät tarjosivat melko hyvin tarvittavaa tukea kommunikoinnin ongelmiin, mutta suurella osalla oli parannusehdotuksia AAC-menetelmänsä suhteen. Lisäksi AAC-menetelmää koskevat valinta-, ohjaus- ja kuntoutusprosessit oli toteutettu afaattisten henkilöiden kohdalla hyvin eri tavoin ja tyytyväisyys kuntoutuksen laatuun sekä määrään vaihteli tutkittavien kesken. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että AAC-kuntoutuskaaren toteuttamisen yhtenäistämiseen olisi tarvetta. Myös AAC-menetelmien jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta puhetta tukevien menetelmien käyttöastetta afaattisten henkilöiden arjessa voitaisiin nostaa. Kuitenkin tutkimusjoukon pienuuden vuoksi saadut tulokset jäävät suuntaa antaviksi ja lisää tutkimusta aiheesta tarvittaisiin.
see all

Subjects:
Copyright information: © Maria Lämpsä, Elli Ojala, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.