University of Oulu

The Affordances of Duolingo for Mobile-Assisted Language Learning : a sociocultural and ecological perspective

Saved in:
Author: Mehtälä, Harri
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512182309
Language: English
Published: Oulu : H. Mehtälä, 2015
Publish Date: 2015-12-21
Physical Description: 59 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kuure, Leena
Reviewer: Kuure, Leena
Siromaa, Maarit
Description:
The role of information technology has been growing in the field of education. Mobile technology enables learning in and out of the traditional classroom setting, bridging the gap between formal and informal learning. Gamified applications seek to make second language learning as enjoyable as playing a video game. With its large user base, Duolingo has quickly become one of the most popular ways of learning languages online. This pro gradu thesis studies the Android smartphone version of Duolingo. The aim is to explore different language learning affordances in Duolingo from the viewpoint of the sociocultural theory and its ecological perspective. Special attention will be paid to affordances in gamification, language learning activities, and aspects of peer-to-peer interaction. Education-related studies in computer-assisted language learning, mobile technologies, and gamification are used to support these theories for a more comprehensive analysis. The phenomenographical method will be used in the analysis of the application. Duolingo itself is the data with Spanish for English speakers as the example language. Screenshots of the application and excerpts from the comment section will be used as examples in the analysis. The analysis shows Duolingo having numerous affordances for language learning that align with the sociocultural theory of language learning and its ecological perspective. The most notable affordances were related to learning in the zone of proximal development (ZPD) through assisted learning with other users, and developing language awareness by discussing the exercises. However, from the perspective of the language learning theories in question, Duolingo has also certain constraints. The method of communication does not support assisted learning on all levels, and the spaced repetition that the exercises are based on seems to discord with the sociocultural and ecological theories that seek social and meaningful interaction. The results suggest that from a sociocultural and ecological standpoint, Duolingo can be appropriate as a supportive tool alongside other forms of learning. These findings can be significant to those interested in studies on mobile-assisted language learning (MALL) or the use of gamification in language education. They show that Duolingo aligns with the SCT and its ecological perspective in many respects. Language educators can use these results in considering the role of mobile applications in their pedagogy from a general perspective. The strength of this study lies in its direct phenomenographical description, which allows the researcher to collect data while developing and improving the theoretical background simultaneously. Due to the nature of qualitative research, further studies would be required in order to gain a wide generalisability of the results. Future studies could be directed towards the community of Duolingo and the nature of peer support among learners.
see all

Tietotekniikan rooli opetuksessa on ollut jo pitkään kasvussa. Mobiiliteknologia mahdollistaa oppimisen niin perinteisessä luokkaopetuksessa kuin sen ulkopuolellakin, mikä häivyttää rajaa muodollisen ja epämuodollisen oppimisen välillä. Pelillistämistä hyödyntävät sovellukset pyrkivät tekemään vieraan kielen oppimisesta yhtä viihdyttävää kuin videopelien pelaamisesta. Duolingo on suurella käyttäjäkunnallaan kasvanut lyhyessä ajassa yhdeksi suosituimmista tavoista opetella kieliä verkossa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Duolingo-sovelluksen Android-älypuhelinversiota. Sen tavoitteena on tutkia Duolingon erilaisia affordansseja (toiminnan mahdollisuuksia) kielen oppimiselle sosiokulttuurisen kielenoppimisteorian ja sen ekologisen lähestymistavan perspektiivistä. Erityishuomiota on kiinnitetty niihin affordansseihin, joita pelillistäminen, kielenoppimisaktiviteetit ja oppijoiden välinen vuorovaikutus tarjoavat. Oppimiseen liittyviä tutkimuksia tietokoneavusteisesta kieltenopetuksesta, mobiiliteknologiasta ja pelillistämisestä on käytetty edellä mainittujen teorioiden tukena, tarkoituksena parantaa analyysin kattavuutta. Sovelluksen kuvaamiseen on käytetty fenomenografista menetelmää. Tutkimuksen aineistona toimii Duolingo itsessään, ja esimerkkikielenä käytetään espanjaa englantia puhuville. Analyysissä esimerkkeinä käytetään kuvakaappauksia sovelluksesta ja otteita tehtävien kommenttiosion keskusteluista. Analyysi osoittaa, että Duolingossa on lukuisia sellaisia affordansseja kielen oppimiseen, jotka ovat samassa linjassa sosiokulttuurisen teorian ja sitä tukevan ekologisen perspektiivin kanssa. Näistä merkittävimmät affordanssit liittyivät oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä käyttäjien avustaessa toisiaan oppimisessa, sekä kielitietoisuuden kehittymiseen oppijoiden keskustellessa tehtävistä. Tietyt piirteet Duolingossa ovat kuitenkin edellä mainittujen oppimisteorioiden valossa rajoittavia. Sovelluksen viestintämahdollisuudet eivät tue avustettua oppimista kaikilla tasoilla, ja aikavälikertaukseen perustuva harjoittelu (eng. spaced repetition) ei vaikuttaisi täsmäävän sosiokulttuurisen ja ekologisen näkemyksen kanssa, joissa tavoitellaan sosiaalista ja tarkoituksenomaista vuorovaikutusta. Tulokset viittaavat siihen, että ko. teorioiden näkökulmasta tarkasteltuna Duolingon voidaan katsoa soveltuvan muita oppimisen muotoja tukevaksi oppimistyökaluksi. Tutkielman tulokset voivat hyödyttää mobiili-avusteisen tai pelillistetyn kielenoppimisen tutkimuksista kiinnostuneita. Ne osoittavat Duolingon olevan monella tapaa samassa linjassa sosiokulttuurisen kielenoppimisteorian ja sen ekologisen näkökulman kanssa. Kielenopettajat voivat käyttää tuloksia kun he pohtivat yleisesti mobiilisovellusten roolia pedagogiikassaan. Tämän tutkielman vahvuus on fenomenografian suoran kuvaamisen metodissa, joka antaa tukijalle vapauden kerätä aineistoa ja kehittää teoreettista viitekehystä samanaikaisesti. Laadullisen tutkimuksen luonteen takia tuloksia ei voida yleistää laajasti ilman lisätutkimuksia. Jatkotutkimukset voitaisiin kohdentaa Duolingon käyttäjäyhteisöön ja oppijoiden välisen vertaistuen luonteeseen.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.