JultikaUniversity of Oulu repository

Painettava elektroniikka on osa kehittyneitä valmistustekniikoita ja keskeinen avainteknologia, jossa Oulun seudulla on toimiva kehitysympäristö. Avainteknologiat tuovat startup-yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, mutta edellyttävät tuotekehitykseltä mukautumista teknologisiin vaatimuksiin. Kehittäminen edellyttää yrityksiltä myös verkostoitumista, jolla tulee olla arvoa tuottava funktio. Tutkimuksessa kuvataan startup-yritysten arvoverkosto painettavan elektroniikan tuotekehityksessä. Lisäksi tarkastellaan, mitä ovat arvoverkoston keskeiset roolit ja kehittämiskohteet, ja mitä verkoston toimintoja startup-yritykset hyödyntävät eniten tuotekehityksessään. Arvoverkostosta analysoitiin kuusi keskeistä toimijaroolia, joita ovat: tutkijat ja tutkimuslaitokset, alihankkijat, asiakkaat, tuotekehitysyritykset, markkinoijat ja tuotantoyritykset. Roolien välisiä arvonmuodostusketjuja tunnistettiin kaksi: 1) materiaalikehityksen ja 2) asiakaslähtöisten tuotekehitysehdotusten arvonmuodostusketjut. Selkeitä arvoverkoston kehittämiskohteita löydettiin kolme: 1) valmistavien yritysten osallistuminen tuotekehitykseen, 2) startup-yritysten osallistumismuodot tutkimukseen ja 3) alihankintaverkoston puutteelliset kytkökset asiakasverkostoihin. Työn teoreettinen tausta pohjautuu arvoketjun ja arvoverkoston käsitteisiin ja niiden analysointiin VNA (value network analysis) -analyysilla painettavan elektroniikan tuotekehityksessä. Työssä hyödynnetään VNA-analyysin aineellisten ja aineettomien pääomien kulkua ja niiden tuotoksia eri verkoston roolien välisessä vuorovaikutuksessa. Tieteenfilosofinen tausta pohjautuu Hursserlin kuvailevaan fenomenologiaan, joka olettaa, että verkostoitumisen ilmiöstä saadaan tietoa haastattelemalla siihen osallistuneita yrityksiä. Empiirinen aineisto koostuu seitsemän startup-yrityksen haastattelusta ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin NVivo-ohjelmistoa. Tulosten pohjalta suositellaan valmistavien yritysten sitouttamista osaksi painettavan elektroniikan tuotekehitystä, pienten yritysten osallistumisen helpottamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä startup-yritysten asiakassegmentoinnin kehittämistä. Tulokset osoittavat, että VNA-analyysissa arvoverkoston neuvottelunvarainen arvo ei ole riittävää kohdennetun tiedon saamiseksi, vaan mukaan olisi huomioitava koko toimialan arvoketju. Analysoimalla haastatteluja toimialan arvoketjun kautta, saadaan esille selkeitä arvonmuodostusketjuja, joita yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan. Tulosten yleistettävyyden osalta arvoverkoston laajamittainen analyysi edellyttäisi vielä haastattelujen lisäksi numeerista dataa yritysten taloudellisesta tilasta ja toiminnoista.