University of Oulu

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sovittaminen ketteriin menetelmiin

Saved in:
Author: Mikkola, Miia-Maria1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Information Technology and Electrical Engineering, Information Processing Science
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601261081
Language: Finnish
Published: Oulu : M.-M. Mikkola, 2016
Publish Date: 2016-02-01
Physical Description: 27 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Tutor: Rajanen, Mikko
Description:

Tiivistelmä

Ketterät menetelmät tulivat tunnetuksi viimeistään vuonna 2001, kun julkaistiin Ketterän ohjelmistokehityksen julistus. Tällöin ketterät menetelmät olivat uusin ja hienoin metodi toteuttaa ohjelmistokehitystä ja ne omaksuttiinkin yrityksissä ja organisaatioissa todella innokkaasti. Myöhemmin tuli kuitenkin tarve metodille, joka huomioisi käyttäjiä paremmin. Tällöin syntyi idea yhdistää ketterät menetelmät ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu.

Koska käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja ketterien menetelmien yhdistäminen on kohtalaisen tuore aihe, sen toteuttamiseen ei löydy selkeitä ohjeita ja yritykset ovat soveltaneet tätä hyvin erilaisin keinoin. Kaikille on kuitenkin tyypillistä, että työskennellään ketterien menetelmien periaatteiden mukaan, mutta otetaan loppukäyttäjät mukaan jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Lisäksi toinen tärkeä osa on, että palaute itse tuotteesta kerätään myös loppukäyttäjiltä.

Valitettavasti molemmat metodit joutuvat hieman sopeutumaan, jotta yhdistelmä toimisi. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa joudutaan jaksottamaan suunnittelu ja ketterissä menetelmissä ottamaan huomioon käyttäjien tietämättömyyden ja inhimillisyyden.

Nämä metodit toimivat lähinnä ketterien menetelmien ehdoilla ja niiden periaatteita mukaillen, kuitenkin omaksuen käyttäjäkeskeisen suunnittelun parhaat puolet. Pienemmissä projekteissa, joissa loppukäyttäjät on helppo nimetä, tämä toimii todella hyvin. Suurissa kaupallisissa projekteissa käyttäjät ovat lähinnä vain antavat tietoa, mutta eivät kunnolla voi osallistua suunnitteluun.

Ketterät menetelmät on luotu yrityksiä varten. Ne tuovat yrityksille tehokkuutta ja parempaa kilpailukykyä samalla, kun parantavat tuotteen laatua ja laskevat kustannuksia. Ne myös antavat yrityksille paremman mahdollisuuden reagoida muutokseen ja tekevät ohjelmistokehityksestä ihmiskeskeisempää. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tuote vastaa paremmin asiakkaan toiveita ja lisäksi parantaa tuotteen suunnittelua, käyttöliittymää, toiminnallisuutta, käytettävyyttä ja laatua. Näiden yhdistelmässä yhdistyy molempien toiminta mallien hyödyt. Näiden metodien yhdistelmä tarjoaa yritykselle mahdollisuutta työskennellä tehokkaasti ja luoda laadukkaampia tuotteita, jotka vastaavat käyttäjän tarpeita. Käyttäjille tämä taas tarjoaa paljon suurempaa tyytyväisyyttä ja helppokäyttöisyyttä itse tuotteeseen.

Haasteena ketterissä menetelmissä on, että ne vaativat intensiivistä kommunikaatiota sekä tiimin sisällä että tiimien kesken. Tämä ei välttämättä onnistu täydellisesti kaikissa yritysmalleissa. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa puolestaan haasteena ovat itse käyttäjät. Käyttäjät eivät ole ammattilaisia, eivätkä välttävät ole siksi tietoisia, mitä ohjelmaan voidaan toteuttaa ja mitä ei. Myös kansainvälisyys sekä yrityksen sisällä että käyttäjien keskuudessa tuo omat haasteensa. Yhdistäessä metodeiden omien haasteiden lisäksi suurimmat haasteet tulevat siinä, kun täytyy sovittaa erilaiset aikataulut toisiinsa. Ketterissä menetelmissä ei ole totuttu tekemään laajoja suunnitelmia heti aluksi ja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa ei ole ennen tarvinnut työskennellä jaksojen mukaan.

Tulevaisuudessa olisi hyvä keskittyä enemmän tutkimaan ja poistamaan heikkouksia näiden suunnittelumallien yhdistelmästä ja luomaan sujuva, uusi metodi, joka rakentuisi kätevästi vanhojen päälle. Tällöin uuden toimintatavan omaksuminen olisi kaiken kokoisille yrityksille helppoa ja nopeaa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Miia-Maria Mikkola, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.