University of Oulu

Tarjoumateorian hyödyntäminen elinympäristön terveyttä edistäviä tilallisia tekijöitä analysoivassa mallissa : spatiaalinen epidemiologia ja digitalisaatio yhdyskuntasuunnittelijan uudenlaisena työkaluna

Saved in:
Author: Juuti, Eevamaria1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 30.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602061133
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Juuti, 2016
Publish Date: 2016-02-08
Physical Description: 116 p.
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Hentilä, Helka-Liisa
Rönkkö, Emilia
Reviewer: Mahlamäki, Rainer
Ylimaula, Anna-Maija
Nykänen, Kari
Herneoja, Aulikki
Özer-Kemppainen, Özlem
Aarnio, Petri
Pihlajaniemi, Janne
Rönkkö, Emilia
Description:
Diplomityöni on tutkielma, jossa pohdin, kuinka suunnittelijat voisivat ymmärtää paremmin, miten elinympäristön tilalliset tekijät vaikuttavat ihmisen terveyteen. Työn teoreettinen pohja on havaintopsykologi James Gibsonin tarjoumateoria (1977). Diplomityöni premissi on, että tilallisen elinympäristön terveysvaikutuksia voidaan tarkastella tarjoumateorian avulla. Suunnittelija puolestaan voi vaikuttaa terveyden edistämiseen tilallisia tekijöitä muokkaamalla. Työllä on kaksi päämäärää. Ensimmäinen tavoite on esittää teoreettinen malli, joka osoittaa, kuinka tilallisen elinympäristön terveyttä edistävät vaikutukset syntyvät ja mikä rooli suunnittelijalla on vaikutusten mahdollistajana. Haasteena on, että suunnittelijoilla ei tällä hetkellä ole riittävästi ymmärrystä siitä, kuinka he voivat vaikuttaa terveyden edistämiseen. Silti useat kansanterveyden haasteet, kuten ylipainoepidemia ja elintapasairaudet, ovat yhteydessä elinympäristön tilallisiin tekijöihin. Työn toinen tavoite on pohtia, voisiko spatiaalinen epidemiologia ja digitalisaatio auttaa terveyttä edistävien elinympäristöjen suunnittelussa. Pohdin kuinka terveyttä koskeva massadata tulisi esittää urban dashboard- sovelluksia hyödyntäen, jotta suunnittelija voisi tehdä sen perusteella tarvittavia tulkintoja elinympäristön terveysvaikutuksista sekä näyttöön pohjautuvaa suunnittelua (Evidence-Based Design). Työ jakautuu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa kerron työn taustoista ja lähtökohdista. Avaan työn kannalta keskeisiä käsitteitä, määrittelen työn rajauksen, tavoitteet ja rakenteen sekä esittelen työssä käyttämäni aineiston. Toisessa luvussa esittelen ympäristöterveyden historiaa ja nykytilaa. Kuvaan miten ympäristöterveys näkyy päätöksenteossa ja miksi näyttöön perustuva päätöksenteko on terveyttä edistävän suunnittelun kannalta hedelmällinen lähtökohta. Kerron tiiviisti terveyttä edistävän suunnittelun käytänteistä, ohjeistuksesta, tutkimuksesta ja terveysvaikutusten arvioinnista. Käsittelen myös sitä, minkälainen data voisi tehdä tilallisen elinympäristön terveysvaikutusten tarkastelemisesta aiempaa helpompaa. Kolmannessa luvussa esittelen työn teoreettista lähtökohtaa, eli tarjoumateoriaa. Neljännessä luvussa esittelen terveyttä edistäviä tilallisia tekijöitä analysoivan mallin. Viidennessä luvussa pohdin, voidaanko spatiaalista epidemiologiaa ja urban dashboard- sovelluksia hyödyntää suunnittelijan uudenlaisena työkaluna. Kuudennessa luvussa reflektoin tilallisen elinympäristön terveyttä edistäviä tekijöitä analysoivan mallin ja urban dashboardien käyttökelposuutta suunnittelijan näkökulmasta. Työn johtopäätös on, että elinympäristön terveyttä edistäviä tekijöitä tulisi tarkastella spatiaalisen epidemiologian avulla. Epidemiologinen lähestymistapa mahdollistaa terveyteen vaikuttavien osatekijöiden analysoimisen ja ymmärtämisen. Kun epidemiologinen tieto sidotaan paikaan, sitä on helpompi hyödyntää suunnittelussa. Urban dashboardit ja massadatan käyttäminen suunnittelussa on mielenkiintoinen kehityssuunta. Vaikka massadataan ja sen visualisointiin liittyy vielä joitain haasteita, ja niiden käyttö vaati taitoa sekä reflektoivan lähestymistavan, voivat ne parhaimmillaan olla hyödyllisiä työkaluja suunnittelijalle.
see all

My diploma thesis is a study in which I reflect how planners can better understand how spatial factors of the environment affect a person’s health. The theoretical basis for my work is perceptual psychologist James Gibson’s theory of affordances (1977). The premise of my thesis is that the health effects of the spatial environment can be analyzed with the theory of affordances. Planners on their part can contribute to health promotion by molding spatial factors. My thesis has two objectives. The first objective is to formulate a theoretical model which demonstrates how health benefits of the spatial environment are formed and what role planners have as enabling agents in this process. The challenge is that at this moment, planners do not have sufficient knowledge about how they can contribute to health promotion even though several challenges relating to public health, such as the obesity epidemic and non-communicable are linked to spatial factors. The second objective is to contemplate whether spatial epidemiology and digitalization could help in the process of planning environments which promote health. I reflect on how big data could be presented in urban dashboards so that planners can make the necessary interpretations about the health effects of the environment and Evidence-Based Design (EBD). The thesis is divided into six chapters. In the first chapter I describe the background and starting point of my thesis. I introduce the essential concepts relative to the thesis, define its outline, goal and structure, and present the material used in my study. The second chapter focuses on depicting the history and present state of environmental health. I describe how environmental health is perceived in decision making and demonstrate how evidence-based design is a useful starting point for health promotion planning. I summarize the practices, guidelines and academic research that go into the planning of health promotion and the health impact assessment (HIA). I also cover what kind of data could make observing the environment’s health effects easier than before. The third chapter deals with the theoretical premise of the thesis which is formed on the basis of the theory of affordances. In the fourth chapter I display the model that studies the health promotion of spatial factors. The fifth chapter reviews whether spatial epidemiology and urban dashboard applications can be utilized as a new tool for planners. In the sixth chapter I reflect on the feasibility of model and urban dashboards from a planner’s point of view. The conclusion of the thesis is that the environment’s health promoting factors should be examined with the help of spatial epidemiology, however it is not easy in complex urban environments. The utilization of urban dashboards and big data in the planning process is an interesting development. At their best they can be useful tools for planners. However, their use requires skill and a reflective approach because big data and its visualization also come with some challenges.
see all

Subjects:
Copyright information: © Eevamaria Juuti, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.