University of Oulu

Syljen metaboliittiprofiili suun punajäkälää sairastavilla potilailla

Saved in:
Author: Laitinen, Igor1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Dentistry
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602061138
Language: Finnish
Published: Oulu : I. Laitinen, 2016
Publish Date: 2016-02-12
Physical Description: 11 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kullaa, Arja
Reviewer: Kullaa, Arja
Myllymaa, Sami
Description:
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot suoritin osallistumalla tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin syljen metaboliittiprofiilia Lichen planusta sairastavilla potilailla verrattuna terveisiin henkilöihin. Osallistuin tutkimukseen tekemällä kirjallisuusselvityksen, tutkimalla potilaita, keräämällä sylkinäytteitä sekä osallistumalla tulosten analyysiin ja artikkelin kirjoittamiseen. Syventävän opinnäytetyön pohjalta tullaan laatimaan tieteellinen artikkeli julkaistavaksi alan tieteellisessä julkaisusarjassa. Johdanto Solun aineenvaihdunta eli metabolia on biokemiallisten reaktioiden sarja, jolloin solut tuottavat erilaisia molekyylejä aineenvaihdunnan tuotteina. Metabolomiikka on taasen pienikokoisten molekyylien eli metaboliittien pitoisuusmittauksia elimistön soluissa, kudoksissa ja kudosnesteissä, ja kemiallisten aineenvaihduntatuotteiden toiminnan ja vaikutusten tunteminen. Metabolomiikka on varsin uusi mentelmä etenkin sylkitutkimuksissa (Mikkonen et al. 2015). Metabolomiikan avulla voidaan löytää suusairauksien biomarkkereita, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää sairauksien varhaisdiagnostiikassa, sekä ennusteen, sairauden kulun ja hoitovasteen seurannassa. Metaboliitteja voidaan tutkia eri mentelmin, kuten massaspektrometrialla ja NMR-spektroskooppilla (nuclear magnetic resonance). Analyysillä pyritään kartoittamaan kokonaisvaltaisesti aineenvaihduntatuotteiden profiili tietyllä hetkellä. Lichen ruber planus eli punajäkälätauti on krooninen tulehduksellinen autoimmuunisairaus. Se voi esiintyä sekä iholla että suun limakalvoilla. Iholla se ilmenee tyypillisesti kutiavina näppylöinä. Suun punajäkälä (oral lichen planus=OLP) on kuitenkin ihon punajäkälää tavallisempi taudin ilmenemismuoto. OLP luokitellaan kuuteen eri muotoon. Valkoiset eli leukoplaakkiset lichen leesiot ovat verkkomaisia, papulaarisia tai plakkimaisia. Punaiset lichen leesiot ovat atrofis-erosiivisia, ulseratiivisia tai rakkulaisia. Punoittavaan ja haavaumamuotoon voi liittyä limakalvojen arkuutta, polttelua, kirvelyä, verenvuotoa, turvotusta ja arpeutumista. Kaikki suun hyperkeratinisoituneet valkoiset muodot ovat yleensä oireettomia. Samanaikainen suun hiivatulehdus voi pahentaa oireita. Sairauden aiheuttamaa haittaa voidaan vähentää, mutta parantavaa hoitoa ei ole. On osoitettu, että suun punajäkälä voi muuttua pahanlaatuiseksi kasvaimeksi (McCartan & Healy 2008). Lichen muutoksia esiintyy varsinkin poskissa, kielessä ikenissä ja niille on tyypillistä symmetrinen esiintyminen suun limakalvoilla. Erotusdiagnostisesti tavallisin ja tärkein tila on lichen planuksen kaltainen muutos eli lichenoidi-reaktio. Lichenoidi-reaktio eroaa punajäkälästä niin, että se on usein paikallinen ja yksittäinen. Sylki huuhtelee suuta, tekee ruoan liukkaaksi ja hillitsee bakteerien kasvua. Ihmisen sylki on pääasiassa vettä, mutta se sisältää elektrolyyttejä sekä bakteereja ja niiden entsyymejä, viruksia ja sieniä. Lisäksi syljessä on verta, seerumin eksudaattia ja tulehdussoluja. Syljessä on myös metaboliatuotteita, joita voidaan käyttää biomarkkereina suun limakalvosairauksien diagnosoinnissa. Diagnostiikan kannalta biomarkkerit ovat tärkeässä roolissa, koska niiden avulla voidaan tunnistaa tauti sen varhaisessa vaiheessa sekä seurata hoidon tehoa. Lisäksi syljen kerääminen on helppoa, se on potilasystävällinen ja noninvasiivinen menetelmä verrattuna muihin tutkimusmenetlmiin. Syljen metaboliaprofiiliin vaikuttavat monet tekijät (Kuva 1), jotka voivat olla sisäisiä tai ulkoisia tekijöitä. Oletetaan kuitenkin, että monet sairaudet vaikuttavat syljen metaboliaan. Jokaisella henkilöllä on tiettynä aikana tietty metaboliaprofiilli, ja kun näytteenotto vakioidaan ja ulkoiset tekijät poissuljetaan, voidaan yksilöllisesti seurata tietyn henkilön metaboliaprofiilissa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi lääkityksen vaikutusta sairauden kulkuun. Kuva Kuva 1. Syljen metaboliaprofiilin vaikuttavat tekijät Tässä tutkimuksessa selvitettiin syljessä olevia OLP:n biomarkkereita ja eri tutkimusmenetelmiä kirjallisuuteen perustuen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suun punajäkäläää sairastavien potilaiden syljen metaboliprofiilissa olevat muutokset verrattuna terveiden henkilöiden ja suupoltteesta kärsivien henkilöiden metaboliaprofiiliin. Hypoteesi: Limakalvon muutokset aiheuttavat syljen metaboliaprofiilissa muutoksia, jotka voisivat olla varhaisdiagnoosin kannalta merkittäviä ja soveltuisivat hoidon seurantaan. Tutkimuksen aineisto ja mentelmät Tutkimusaineiston muodostaa 15 tervettä aikuista, joista 9 oli naisia ja 6 miestä sekä ikäjakauma 23 -28 vuotta. Kultakin tutkittavalta kerättiin sekä stimuloitua että leposylkeä standardisoidun menetelmän mukaan (Navazesh 1993). Lisäksi 9 potilasta (7 naista ja 2 miestä; ikäjakauma 27-52 vuotta), joilla todettiin suun punajäkälä (Kuva 2), osallistuivat tutkimukseen. Tutkittavilta kerättiin sylkinäytteet aamulla klo 9-11 välillä vuorokausivaihtelun minimoimiseksi. Tutkimushenkilöitä kehoitettiin olemaan syömättä ja juomatta vähintään tunti ennen sylkinäytteen keräystä. Välittömästi näytteiden keräyksen jälkeen mitattiin syljen pH. Lisäksi laskettiin syljenritysnopeus (ml/min). Näytteet sentrifugoitiin ja supernantti säilytettiin -200 asteessa ennen tutkimusta. Kuva Kuva Kuva 2. Posken limakalvoilla tyypilliset vaaleat lichen-muutokset. Tässä tutkimuksessa sylkinäytteet tutkittiin NMR-spektroskopialla. NMR on lyhenne sanoista Nuclear Magnetic Resonanse eli ydinmagneettinen resonanssi. NRM-spektroskopia perustuu siihen, että magneettisten atomiydinten energiatilat ja ydinten käyttäytyminen magneettikentässä riippuvat ydinten fysikaalis-kemiallisesta ympäristöstä ja nämä riippuvuudet näkyvät ydinmagneettisen resonanssisignaalin spektrissä mm. resonanssitaajuuden kemiallisena siirtymänä. Tuloksia vertailtiin Lichen-potilaiden ja kontrollihenkilöiden välillä Kruskal-Wallisin testillä. Tulos katsottiin merkitseväksi, kun p
see all

Subjects:
Copyright information: © Igor Laitinen, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.