JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkin kandidaatintutkielmassani rullalautailijoiden käyttämää slangisanastoa. Haluan tutkia, kuinka paljon monimuotoisuutta harrastamani lajin sanasto sisältää, ja siksi valitsin tämän aiheen kandidaatintutkielmakseni. Tutkielmani pohjautuu sosiolingvistiikkaan ja sanastontutkimukseen, ja tutkin tämän harrastajaryhmän slangisanaston laajuutta ja sen ominaisuuksia. Rullalautailun slangisanastoon kuuluu esimerkiksi temppujen nimiä, välineitä, erilaisten esteiden ja harrastuspaikkojen nimityksiä sekä paljon verbejä. Kandidaatintutkielmani tavoitteena on tutkia rullalautailijoiden käyttämän slangin monipuolisuutta ja piirteitä sanastontutkimuksen ja sosiolingvististen menetelmien avulla. Sosiolingvistisiin menetelmiin kuuluvat kyselytutkimus ja slangisanaston attraktiokeskusten etsiminen. Tutkin, kuinka laaja rullalautailun slangisanasto aineiston perusteella on, miten slangisanat ovat muodostuneet sekä mihin sanaluokkiin slangisanat jakautuvat. Hypoteesina oletan, että slangisanastosta suuri osa on englannista lainattuja vierassanoja ja sanaluokkiin jaettuna substantiiveja. Keskeisimmät lähteet kandidaatintutkielmassani ovat Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (1979), Kari Nahkolan artikkeli Koululaisslangin sanastolähteistä (1999) sekä Päivi Harisen, Hannu Itkosen ja Juhani Rautapuron Asfalttiprinssit — tutkimus skeittareista (2006). Aineistonani tutkielmassa on mainitun kyselytutkimuksen lisäksi rullalautailuun erikoistuneen Hangup-lehden kolmesta numerosta sekä lehden internetsivuilta sekä keskustelufoorumilta. Kyselytutkimuksen kysymyksissä pyydän vastaajia luettelemaan käyttämiään tai kuulemiaan nimityksiä rullalautailussa esiintyville välineille, suorituspaikoille, tempuille ja muille keskeisille sanoille. Kyselytutkimukseen tuli 265 vastausta, ja tutkielmani koko aineisto koostuu yhteensä 451 sanasta. Tuloksena slangisanasto on aineiston perusteella laaja. Aineistosta 353 (78,3 %) sanaa on substantiiveja, 78 (17,3 %) verbejä, 18 (4 %) adjektiiveja ja 2 (0,4 %) numeraaleja. Substantiivit kuvaavat lajissa käytettäviä välineitä, suorituspaikkoja ja temppuja, ja verbit ovat pääosin dynaamisia ja kuvaavat onnistumisia, epäonnistumisia tai erilaisia rullalautailun yhteydessä tapahtuvia aktiviteetteja. Aineiston adjektiivit kuvaavat suorituksia tai olosuhteita rullalautailussa, ja numerot pyörähdyksissä käytettäviä astelukuja tai portaiden lukumäärää. Slangisanojen muodostusta tutkin sanastolähteiden avulla. Ylivoimaisesti eniten rullalautailuslangissa on englannista lainattuja sanoja. Koko aineiston sanoista vierassanoja on 71,4 %. 21 % aineiston sanoista on muodostettu vanhan suomenkielisen sanan merkitystä muuttamalla, ja uusia, keksittyjä sanoja aineistossa on 6,4 %. Äänneasua muuntelemalla on muodostunut vain 1,2 % slangisanoista. Sekä metaforien että keksittyjen sanojen määrä suhteessa vierassanojen määrään kertoo slanginpuhujien luovuudesta ja taidosta osata yhdistellä sanojen merkityksiä. Hypoteesini osui oikeaan: vierassanoja ja substantiiveja on molempia prosentuaalisesti selkeästi eniten.