University of Oulu

Kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset

Saved in:
Author: Harjula, Aleksi1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu Business School, Department of Economics, Economics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161221
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Harjula, 2016
Publish Date: 2016-02-17
Physical Description: 61 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Simonen, Jaakko
Reviewer: Svento, Rauli
Simonen, Jaakko
Description:

Tiivistelmä

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Tuotanto- ja työllisyysvaikutukset selvitettiin alueellisten panos-tuotostaulujen ja panos-tuotosmallin tuotantomallin avulla. Viimeisimmät Tilastokeskuksen alueelliset panos-tuotostaulut kuvaavat maakuntien tuotantorakenteita vuonna 2002, minkä vuoksi Kainuun maakunnan panos-tuotostaulu päivitettiin RAS-menetelmällä vuoteen 2010. Pohjois-Pohjanmaan päivitetty maakuntataulu saatiin Samuli Kuhan (2014) ja vastaavasti Lapin panos-tuotostaulu Santtu Karhisen (2013) pro gradu -tutkielmista.

Kaivostoimintaan vaikuttavien tekijöiden sekä alueellisen tarkastelun avulla pyrittiin selventämään kaivostoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueittain toimialatasolla. Toimialarakenteiden eroavaisuuksia selvitettiin panos-tuotosmallilla suoritetun HEM-analyysin avulla. Olennaisimpia havaintoja olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan merkittävät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset suhteessa muihin tarkasteltaviin maakuntiin. Lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -toimiala nousi esiin suurena työllistäjänä näissä maakunnissa.

Tuotanto- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi simuloitiin tilanne, jossa mineraalien kaivu -toimiala ei toimi tarkasteltavilla alueilla. Kainuun maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 053,5 henkilötyövuotta, josta välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset olivat vastaavasti 513,9 ja 539,7 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi muodostui 2,05. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuva vastaava kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 688,6, josta välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 712,2 ja 976,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi tuli 2,37. Lapin maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli puolestaan 955,4 henkilötyövuotta. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 422 ja 533,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi saatiin 2,26.

Kaivoksilla on merkittävä alueellinen vaikutus sekä talouteen että ympäristöön. Suomen luotettava lainsäädäntö, kattava infrastruktuuri sekä kaivostoiminnan osaaminen tarjoavat edellytykset kaivostoiminnalle. Kaivosteollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaivosten tuomista vaikutuksista tietyn alueen väestöön sekä aluetalouteen. Panos-tuotosmallilla pystytään kuvaamaan kattavasti alueen toimialarakenteita ja niiden kytköksiä. Alueellisen tarkastelun tulokset voivat toimia työkaluna esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa sekä koulutuspoliittisissa kysymyksissä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Aleksi Harjula, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.