University of Oulu

Kahden sanomalehden, Kalevan ja Ilta-Sanomien, teemat ”Ukrainan kriisin” uutisoinneissa 1.1.–30.4.2014 välisenä aikana : teemojen historiallisten ulottuvuuksien merkitys ja turvallisuuspoliittiset aspektit

Saved in:
Author: Inkilä, Veikko1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602251246
Language: Finnish
Published: Oulu : V. Inkilä, 2016
Publish Date: 2016-02-29
Physical Description: 98 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alenius, Kari
Reviewer: Alenius, Kari
Saunavaara, Juha
Description:

Tiivistelmä

Pro-gradu tutkielmassani tutkin kahden sanomalehden johtavia teemoja ja niihin liittyvien historiallisten ulottuvuuksien merkityksiä ”Ukrainan kriisin” uutisoinneissa. Tutkimukseni rajoittuu kriisin alkukuukausiin 1.1.–30.4.2014, jolloin tapahtuivat: — Presidentti Janukovytšin ero ja Maidanin vallankumous 21.2., — Krimin vallankaappaus 27.2. ja liittäminen Venäjään 21.3. ja — Itä-Ukrainan separatististen kansantasavaltojen itsenäisyysjulistukset; Donetsk 7.4. ja Luhanski 27.4.

Pääaineiston muodostavat lehtien kriisiä käsittelevät autenttiset uutiset. Kalevalla oli näitä yhteensä 417, joista pääkirjoituksia 37, kolumneja 54 ja muita uutisia 326 kappaletta. Ilta-Sanomilla oli yhteensä 122, pääkirjoituksia kahdeksan, kolumneja 12 ja muita uutisia 102 kappaletta. Yhteensä tutkin 539 uutista, joista pääkirjoituksia 45, kolumneja 66 ja muita uutisia 428 kappaletta.

Tutkimukseni päätarkoitus oli löytää uutisoinneista käsitellyt pääteemat ja niihin liitetyt viittaukset historiaan ja turvallisuuspoliittiset aspektit. Tulkinnassani halusin löytää ne merkitykset, joiden takia lehdet esittivät historiaa: olivatko ne vahvistamassa lehden kantaa ja/tai helpottamassa lukijan omaa analyysia. Turvallisuuden sektoreista etsin eniten uutisissa vaikuttanutta aspektia. Pääteemat otin Kalevasta, koska Ilta-Sanomien uutisointi oli alle kolmannes Kalevan vastaavasta.

Uutisten tulkinnassa käytin kvalitatiivista menetelmää. Tutkimustapana käytin diskurssianalyysiä, koska se tarkastelee kaikkea kielenkäyttöä tekemisenä. Tämän avulla ymmärrän uutisen ”jollakin tavalla” ja se on peruslähtökohtana, kun tulkintani perusteella määritin pääteemat. Historiallisen viitteen sisältävistä uutisista sain myös tilastollista tietoa kvantitatiivisella menetelmällä.

Työssä nousi esille kolme tutkimustulosta. Yksi: Lehtien pääteemat olivat hyvin lukijan havaittavissa. Aihepiiri oli molemmilla lehdillä Ukraina, Venäjä, Krim, länsi ja Suomi. Venäjä oli keskiön suvereeni hallitsija ja sai Ukrainan ja lännen epävarmuuden tilaan ja piti aloitteet käsissään. Kriisin seurauksena lehdet käynnistivät keskustelun Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta epäillen perustellusti kykyämme puolustaa koko aluetta sotilaallisessa konfliktissa. Kaksi: Historialliset ulottuvuudet olivat aina mukana pääkirjoituksissa ja kolumneissa. Tulkitsin historian runsaan käytön perussyiksi: — Historiallinen viite taustoitti ja vahvisti lehden kantaa ja — Historia helpotti kannan esittelyä lukijalle ymmärrettävässä muodossa. Historian käyttö oli jopa välttämätöntä lukijan ahaa-elämysten mahdollistamiseksi. Kolme: Lännessä laajan turvallisuuden sektoreista oli poliittis-yhteiskunnallinen aina ensin ja se vei aikaa ennen muiden alojen aloittamista. Venäjän toiminta oli ainakin ulkopuolelta nähtynä selkeää presidenttivaltaisuutta.

Lehtien uutisointi oli hyvää arkikieltä. Kalevan uutisointi oli rauhallista, kun taas Ilta- Sanomien vastaava oli usein ”lööppimäistä”, jolla haettiin myynnin volyymin nostamista.

Uutisoinnin kuvat tarjoavat mielenkiintoisen jatkotutkimuksen kuvatutkimuksena.

see all

Subjects:
Copyright information: © Veikko Inkilä, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.