JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään monetaarimallien empiiristä selityskykyä. Tutkimuksessa testataan tilastollisesti EUR/USD-valuuttakurssin ja makrotalouden perusmuuttujien välistä yhteisintegroituvuusrelaatiota, eli pitkän aikavälin tasapainosuhdetta. Aihe on yksi makrotaloustieteen tutkituimmista teemoista, sillä valuuttakurssien vaihtelua ei ole tähän päivään mennessä pystytty täysin ennustamaan. Työn tavoitteena on selvittää 1) kuinka hyvin monetaarimallit kuvaavat EUR/USD-valuuttakurssin vaihtelua, 2) löytyykö muuttujien väliltä pitkän aikavälin tasapainorelaatio, 3) miten talouskriisi vaikuttaa muuttujien välisiin suhteisiin ja 4) vaikuttavatko monetaarimallin muuttujat valuuttakurssiin, vai vaikuttaako valuuttakurssi monetaarimallin muuttujiin. Tutkimusaineisto koostuu euroalueen ja Yhdysvaltojen kuukausittaisista makrotalouden muuttujien aikasarjoista. Ajanjakso ulottuu tammikuusta 1999 joulukuuhun 2014. Monetaarimallit estimoidaan empiirisen ARDL-mallin avulla. Yhteisintegraatiota testaan Pesaranin ym. (2001) bounds-testillä ja Engle-Granger (1987) -menetelmällä. Vaikutusten suuntaa testataan granger-kausaliteettitestin avulla. Tulokset osoittavat, että makrotalouden perusmuuttujien ja valuuttakurssin välillä vallitsee yhteisintegraatiorelaatio kun euron ensimmäiset vuodet jätetään huomioimatta ja mukaan otetaan finanssikriisin aika. Näin ollen aineisto antaa osin tukea monetaarimalleille, mutta relaatiot eivät säily samoina yli ajan. Euron ensimmäisinä vuosina ja ennen finanssikriisiä vallinneet talouden epätasapainot vääristävät monetaarimallin tasapainosuhteita. Esimerkkejä epätasapainoista ovat Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämä, Yhdysvaltain matala säästämisaste, vuonna 2001 puhjennut IT-kupla ja euron aliarvostus 2000-luvun vaihteessa. Granger-kausaliteettitestit puolestaan osoittavat, että makrotalouden fundamentit vaikuttavat valuuttakurssiin useammassa tapauksessa kuin valuuttakurssi vaikuttaa fundamentteihin. Vaikutussuhde on parhaimmillaan kaksisuuntainen. Tuloksia voidaan hyödyntää, kun halutaan selittää EUR/USD-valuuttakurssin ja monetaarimallin välisiä tasapainosuhteita vuosina 1999–2015. Estimointituloksia ei voida suoraan käyttää ennustamiseen, sillä ennustemallissa parametrien määrän tulisi olla vähäisempi ja odotukset tulisi ottaa paremmin huomioon. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että valitut muuttujat voivat sisältää hyödyllistä informaatiota ennustamisen kannalta. Niiden avulla voidaan ajoittain ennakoida valuuttakurssin muutoksia.