University of Oulu

Anaraskiela kuulmastaavvalsas nominij sujattemparadigmah / Inarinsaamen kolmitavuisten nominien taivutusparadigmat

Saved in:
Author: Seurujärvi, Miina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute for Saami Studies, Saami Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201603241344
Language: Inari Sami
Published: Oulu : M. Seurujärvi, 2016
Publish Date: 2016-05-13
Physical Description: 90 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Olthuis, Marja-Liisa
Trosterud, Trond
Reviewer: Skopets, Mervi
Trosterud, Trond
Description:
Tutkâmuš fáddán láá anarâškielâ kuulmâstaavvâlsâš nominij sujâttemparadigmah, tai tubdâm já šlajâttâllâm. Šlajâttâllâm vuáđđun láá lekseemmaddust tábáhtuvvee nubástusah: täsimolsom, uánánem, kukkom já vookaalnubástusah. Tutkâmamnâstâh, anarâškielâ kuulmâstaavvâlsâš nomineh, lii nuurrum Marja-Liisa Olthuis almostithánnáá Anarâškielâ – suomâ – anarâškielâ-sänikirjeest. Tutkâmuš ulmen lii pyevtittiđ tiäđu Tromssa ollâopâttuv kielâteknologisâš haahân. Kielâteknologisâš haavâ ulmen lii rähtiđ maašinjurgâlemohjelm tavesämikielâst anarâškielân. Maašinjurgâlemohjelm várás anarâškielân tarbâšuvvoo analyysohjelm, já analyysohjelm várás tarbâšuvvoo tutkum tiätu lekseemij suujâtmist. Tutkâmuš várás lam vuoččin verdidâm amnâstuv anarâškielâ kielâoopâ (Morottaja – Olthuis 2015) sujâttemparadigmáid já nubben lam šlajâttâllâm amnâstuv lekseemijd suujâtmist tábáhtuvvee nubástusâi já lekseemráhtus mield. Tutkâmpuátuseh čäittih, et 1) anarâškielâ kuulmâstaavvâlsâš nominijn láá aainâs 9 sierâlágán sujâttemparadigma; 2) suujâtmist vookaal- já diftongnubástusah iä lah systematliih ain siämmáá pirrâsist; 3) uđđâ lovnâlekseemij sujâttemparadigmah láá motomin sierâlágán eres lekseemij iähtun; já 4) lekseemráhtusist lii máhđulâš uáiniđ, mii lii lekseem sujâttemparadigma, mutâ tast láá meid motomeh spiekâstuvah. Tutkâmuš vuáđuld avžuuttâm väldiđ vuotân čuávuvâš aašijd: 1) vookaal- já diftoŋnubástusâi systematlâšvuođâ selvâttem tiet kolgâččij amnâstuv tutkâđ suorgiittemoopâ já etymologia uáinust; 2) anarâškielâ lovnâlekseemij suujâtmist láá suomâkielâ vaikuttâsah – lovnâlekseemij kielânväldimist kolgâččij kiddiđ huámášume toos, maht lekseem suápá kielâ valmâš sujâttemparadigmáid; ja 3) anarâškielâ normimpargoost kolgâččij väldiđ vuotân lekseemráhtus, aainâs kuulmâstaavvâlsâš nominij uásild, ko meerrid lekseem sujâttemparadigma, ovdâmerkkân lii-uv lekseemist täsimolsom vâi ij.
see all

Tutkimuksen aiheena ovat inarinsaamen kielen kolmitavuisten nominien taivutusparadigmat, niiden tunnistaminen ja lajitteleminen. Lajittelun perusteena ovat lekseemin vartalossa tapahtuvat muutokset: astevaihtelu, lyheneminen, pidentyminen ja vokaalimuutokset. Tutkimusaineisto, inarinsaamen kolmitavuiset lekseemit, on kerätty Marja-Liisa Olthuisin vielä julkaisemattomasta inarinsaame - suomi – inarinsaame sanakirjasta. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa Tromssan yliopiston kieliteknologiahankkeelle. Kieliteknologiahankkeen tarkoitus on luoda konekäännösohjelma pohjoissaamesta inarinsaameen. Käännösohjelmaa varten inarinsaameen tarvitaan analyysiohjelma, ja analyysiohjelmaa varten tarvitaan tutkittua tietoa lekseemien taivutuksesta. Tutkimusta varten olen ensin vertaillut aineistoa inarinsaamen kieliopissa (Morottaja – Olthuis 2015) esitettyihin taivutusparadigmoihin, ja sen jälkeen lajitellut aineiston lekseemit taivutuksessa tapahtuvien muutosten ja lekseemirakenteen perusteella. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 1) inarinsaamen kolmitavuisilla nomineilla on ainakin yhdeksän erilaista taivutusparadigmaa; 2) taivutuksessa tapahtuvat vokaali- ja diftongi-muutokset eivät aina tapahdu systemaattisesti samassa kontekstissa; 3) uusien lainalekseemien taivutusparadigmat poikkeavat toisinaan muiden lekseemien taivutusparadigmoista; ja 4) lekseemin rakenteesta on tietyin varauksin mahdollista todeta, mihin taivutusparadigmaan lekseemi kuuluu. Toimenpidesuosituksina esitän seuraavaa: 1) vokaali- ja diftongimuutosten systematian selvittämiseksi aineistoa tulisi tutkia johto-opin ja etymologian näkökulmasta; 2) inarinsaamen lainalekseemien taivutuksessa näkyy suomen kielen vaikutus – lainalekseemien kieleen ottamisessa tulisi kiinnittää huomiota lekseemin sopivuuteen jo olemassa oleviin taivutus-paradigmoihin; ja 3) inarinsaamen normitustyössä tulisi kiinnittää huomiota lekseemin rakenteeseen, ainakin kolmitavuisten nominien osalta, kun määritetään lekseemin taivutusparadigmaa, esimerkiksi sitä, onko lekseemi astevaihtelunalainen vai ei.
see all

Subjects:
Copyright information: © Miina Seurujärvi, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.