JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien kokemuksia kodin ja koulun välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Ensimmäisenä tavoitteena oli kerätä yleisiä kokemuksia kaikenlaisista vuorovaikutus- ja yhteistyötilanteista, selvittää sitä, mikä tekee vuorovaikutuksesta sellaista, mitä se on ja miten opettajat kokevat erilaiset vuorovaikutustilanteet. Toisena tavoitteena oli tutustua lähemmin niihin tilanteisiin, joissa opettajan täytyy käsitellä kokemiaan vaikeita vuorovaikutustilanteita. Tarkoituksena olikin tutkia, millaisia voimavaroja opettajilla on vaikeiden tilanteiden purkamisessa ja käsittelyssä. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytettiin pääosin fenomenologista tutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimusmenetelmänä oli haastattelu, jossa hyödynnettiin teemahaastattelun menetelmiä. Haastattelut toteutettiin kahdella koululla ja haastateltavina oli yhteensä kuusi (6) naisluokanopettajaa. Haastattelut toteutettiin keväällä 2015. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä induktiivista päättelyä. Analysointiprosessin tukena hyödynnettiin teemoittelua ja taulukointia. Tulosten käsittelyn yhteydessä esitetään tulosten tueksi katkelmia haastatteluista sekä luodaan yhteyksiä esitettyyn teoriaan. Tutkimuksessa haastatellut opettajat kokivat kodin ja koulun vuorovaikutuksen pääosin toimivana ja tärkeänä. Vaikeita kohtaamisia pidettiin yksittäisinä tapauksina. Toimivaa vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä silloin, kun lapsen koulunkäynnissä ilmeni ongelmia. Opettajat huomasivat vuorovaikutuksen linkittyvän voimakkaasti negatiivisten asioiden ympärille. Vuorovaikutussuhteen syntymisessä tärkeänä pidettiin tutustumista ja luottamuksen rakentamista, johon vaikutti erityisesti opettajien ja vanhempien kasvokkain tapahtuva kohtaaminen. Kokemuksen koettiin tuovan varmuutta vanhempien kohtaamiseen. Vaikeiden tilanteiden käsittelyssä opettajat korostivat erityisesti kollegoiltaan saamaansa tukea. Tutkimustuloksia ei voida suoraan yleistää haastateltavien pienen määrän takia. Luotettavuutta pyrittiin lisäämään avaamalla tutkimusprosessi mahdollisimman hyvin. Tulosten käsittelyssä etsittiin yhtäläisyyksiä teoriaan, mikä osaltaan lisää luotettavuutta. Tutkimuksen tulokset rohkaisevat pohtimaan suhtautumista kodin ja koulun vuorovaikutukseen. Suurin osa yhteistyötilanteista on onnistuneita ja vaikeita kohtaamisia on hyvin harvoin. Jatkotutkimuksissa voisi perehtyä miesopettajien vastaaviin kokemuksiin tai opettajan voimavarojen riittävyyteen ja yhteistyöhön suhtautumiseen vaikeassa työyhteisössä työskenneltäessä.