JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkielman tarkoituksena oli tarkentaa Sääskilampien alkalikivi-intruusion petrografiaa, mineralogiaa ja geokemiaa uusien tulosten pohjalta. Tutkimuksessa selvitettiin myös intruusion malmipotentiaalia sekä sen suhdetta muihin vastaaviin alkalikivi-intruusioihin lähialueella. Aineistona oli 31 lyhyttä kairasydäntä sekä niistä otetut kuvat, 18 kiillotettua ohuthiettä, 134 kokokivianalyysiä ja n. 70 mineraalianalyysiä. Ohuthieet tutkittiin polarisaatiomikroskoopilla ja mikroanalyysit tehtiin röntgenmikroanalysaattorilla. Sääskilampien alkalikivi-intruusio sijaitsee Ranuan keskustasta 13 km pohjoisluoteeseen. Tutkimusalue on osa Pudasjärven arkeeista pohjakompleksia, joka koostuu etupäässä gneisseistä ja granitoideista. Sääskilampien intruusion sivukiviä ovat pääasiassa erilaiset dioriitit. Intruusio on muodoltaan piippumainen ja maanpintaleikkaukseltaan soikio, jonka pituus on 1,3 km ja leveys 0,7 km. Alkalikivi-intruusio koostuu erilaisista alkalisyeniiteistä sekä intruusion ytimessä olevista ultramafisista alkalikivistä. Intruusiota reunustaa vaihtelevan laajuinen feniittikehä, jonka joukossa voi olla feniittibreksioita. Alkalisyeniitit ovat mm. larvikiitteja, porfyyrisiä syeniittejä ja tasarakeisia syeniittejä. Ultramafisiin kiviin kuuluu jacupirangiitteja, melteigiitteja ja ijoliitteja. Intruusiossa on myös tummia leikkaavia juonia, kuten gabroja ja metadiabaaseja. Sen sijaan happamien juonten ei ole havaittu leikkaavan intruusion kiviä. Sääskilampien alkalikivet muodostuvat useimmiten alkalimaasälvästä, kuten albiitista, Na-Ca-amfibolista ja biotiitista. Joskus kivissä on mm. egiriiniaugiittia, maasälvänsijaisia ja zeoliittimineraaleja. Yleisimpiä aksessorisia mineraaleja ovat alkalikiville tyypilliset apatiitti ja titaniitti. Porfyyrisissä syeniiteissä on myös pieniä määriä REE-mineraalia allaniittia. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta intruusion malmipotentiaali on heikko. Feniitissä on korkeahkot Ba-, Sr- ja Zr-pitoisuudet (Ba 1280 ppm, Sr 1980 ppm ja Zr 257 ppm), kun taas alkalikivissä on kohonneita Cu- ja V-pitoisuuksia (syeniittien Cu-pitoisuus max. 500 ppm ja V-pitoisuus max. 410 ppm, jacupirangiitin Cu-pitoisuus max. 690 ppm ja V-pitoisuus max. 640 ppm). kondriittinormalisoidulla REE-diagrammilla kivet ovat rikastuneita keveistä lantanideista raskaisiin lantanideihin nähden. Lähellä Sääskilampien intruusiota sijaitsevat Kokalmuksen ja Simontaipaleen alkalikivi-intruusiot ovat todennäköisesti samaa alkuperää Sääskilampien alkalikivien kanssa. Hieman kauempana sijaitsevat, mutta myös Pudasjärven kompleksiin kuuluvat Kortejärven, Laivajoen ja Petäikkö-Suvantovaaran karbonatiitit, ovat paleoproterotsooisia iältään. Geneettistä yhteyttä näihin karbonatiitteihin ei voitu todistaa, mutta esim. zirkonin ikämääritys jostain Ranuan alueen alkalikivi-intruusiosta auttaisi asiaa.