University of Oulu

”Älkää unohtako niitä kärsimyksiä mitä sota ihmiskunnalle tuo” : Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura ja Suomi-Neuvostoliitto-Seura Oulussa vuosina 1940 ja 1944–1962

Saved in:
Author: Hietala, Niina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish and Scandinavian History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604141484
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Hietala, 2016
Publish Date: 2016-04-18
Physical Description: 219 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Vahtola, Jouko
Salo, Matti
Reviewer: Salo, Matti
Kinnunen, Tiina
Description:
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran (SNS) ja sen seuraajan Suomi-Neuvostoliitto-Seuran (SN-Seura) toimintaa Oulussa vuosina 1940 ja 1944–1962. Tutkin ystävyysseuroja niiden itsensä tuottamien alkuperäislähteiden valossa, ja hyödynnän lisäksi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Valtiollisen poliisin jälkeensä jättämiä arkistokokonaisuuksia. Oleellisen teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiologi Karl Mannheimin sukupolviteoria, jonka soveltamiseen suomalaisvasemmiston historian tutkimuksessa mallin on tarjonnut Kimmo Rentola. Mannheimin mukaan kulttuurisia ilmiöitä voi ymmärtää vain ottamalla lukuun sosiaalinen ja historiallinen konteksti, jossa ne kehittyvät omanlaisikseen. Eräs tällainen kulttuurinen ilmiö on sukupolvi, joka tässä määritelmässä syntyy kun tiettyyn ikäryhmään kuuluvat ihmiset, yleensä nuoruusvuosinaan, elävät saman historiallisen tapahtuman ja kokevat sen itselleen merkitykselliseksi. Tällöin sukupolveen kuuluminen muokkaa yksilön koko identiteettiä, ja sitä voi ajatella analogisena esimerkiksi yhteiskuntaluokan käsitteelle. SNS:n ja SN-Seuran järjestöllisten toimintojen ohella tutkimuksen tärkeitä teemoja ovat SKP:n, oululaisten sosialidemokraattien ja muiden poliittisten toimijoiden rooli erityisesti SN-Seurassa, toisiaan seuranneiden ystävyysjärjestöjen välisen jatkuvuuden tai katkoksen hahmottaminen sekä paikallisuus. Suora vertailu Suomen muihin paikkakuntiin on mahdotonta, sillä toiminnan paikallishistorioita ei toistaiseksi ole yliopistotutkimuksena kirjoitettu. Oululaisen vasemmistoväen piirissä 1930-luvulta lähtien vaikuttanut vahva fasisminvastaisen kansanrintaman perinne silti näyttää loiventaneen SNS:n radikalisoivaa potentiaalia ja SN-Seuran päivänpolitisoitumista vielä seuraavan vuosikymmenen lopulla, verrattuna ainakin Etelä-Suomen suuriin keskuksiin. Katkos–jatkuvuus-näkökulma on kiinnostava myös siksi, että Suomen historiankirjoituksessa talvi- ja jatkosota on usein nähty vaikutuksiltaan lähes rajattomana ja läpäisevänä yhteiskunnallisena murroksena. Juuri kysymys Neuvostoliitosta oli kuitenkin Suomessa hyvin pitkään läsnä useimmilla ellei kaikilla vallan ja julkisuuden tasoilla, ja idänsuhteet luonteeltaan sekä sisä- että ulko- ja turvallisuuspoliittisia. Lisäksi niiden hoitoon liittyvä ideologinen lataus oli jatkuvasti vahva. Molempien ystävyysseurojen kannattajien enemmistö edusti tutkimusjaksolla paitsi työväkeä ja aatteellista vasemmistoa, myös Suomen sisällissodan kauhut ja jälkipyykin nuoruudessaan todistaneita ikäluokkia. Vasemmiston enemmistöasemasta huolimatta SN-Seurassa joutuivat yhteistyöhön niin sisällissodan kuin toisen maailmansodan vihollisosapuolia konkreettisella ja symbolisella tasolla edustaneet tahot. Ristiriitojen kautta paikallisyhteisössä tulivat näkyviksi asiat ja ilmiöt, jotka kantautuivat jopa vuosikymmeniä sota-aikojen ylitse.
see all

Subjects:
Copyright information: © Niina Hietala, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.