JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -työn aiheena on musiikkiaineiston tiedonhaku näyttöluetteloista. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten kirjastonkäyttäjät hakevat musiikkiaineistoa näyttöluetteloista ja selvittää siihen liittyviä ongelmia sekä kirjastojärjestelmän vaikutusta tiedonhakuun. Tavoitteena oli lisätä tietämystä käyttäjien musiikkiaineiston tiedonhausta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkimuksen keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli havainnointi, jota tuettiin oma-aloitteisella selostus -menetelmällä, kyselyllä ja haastattelulla. Havainnointi kohdistui viiteen tiedonhakutehtävään, jotka keskittyivät jo tiedettyjen dokumenttien hakuun ja aiheenmukaiseen hakuun. Kuusi koehenkilöä, joista puolet olivat kokemattomia ja puolet kokeneita kirjastojärjestelmien käyttäjiä valittiin suorittamaan hakutehtävät. Kaikki havainnoitavat tekivät tiedonhakutehtävät neljään erilaiseen kirjastojärjestelmään, jotka olivat Axiell Arena, CS Library, Innovative Encore ja PallasPro. Havainnoitavien tiedonhaku kuvattiin Camtasia-ohjelmalla, joka tallentaa tietokoneen ruudun tapahtumat. Havainnoitavat käyttivät kirjastojärjestelmien hakuominaisuuksia monipuolisesti. Yksinkertaiset haut tiedetystä levystä ja musiikkiaineiston hakeminen aiheen mukaan sujuivat hyvin. Suurin osa tiedonhakuun liittyvistä ongelmista liittyivät klassisen musiikin hakuun. Klassisen musiikin teosten koostuminen useista tekijöistä ja kokoelmajulkaisuun sisältyvän yksittäisen teoksen eli osakohteen löytäminen ja tunnistaminen emojulkaisusta aiheuttivat ongelmia etenkin kokemattomilla kirjastojärjestelmien käyttäjillä. Tutkimuksessani kukaan hakijoista ei osannut hakea suoraan yhtenäistetyllä musiikkinimekkeellä. Vanha PallasPro-kirjastojärjestelmä tuki tiedonhakua uudempia Arena, CS Library ja Encore -kirjastojärjestelmiä paremmin. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kirjastojärjestelmien suunnittelussa ja kirjaston asiakkaiden opastamisessa. Musiikkiaineiston haussa hyödyllisten hakupisteiden määrää tulisi lisätä kirjastojärjestelmissä. Kirjastojärjestelmässä tulisi olla mahdollista hakea musiikkiaineistoa tarkasti tekijyyden roolin perusteella. Ohjeistusta yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden hakuun tarvitaan enemmän. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää, mitä hakupisteitä hakija tarvitsee musiikkiaineiston tiedonhaussa.