JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan Ruukin sahayhtiötä vuosina 1900–1912 eli osakeyhtiö G. & C. Bergbom A/B:n aikana yrityksen liiketoiminnan, työtehtävien ja palkkauksen, työyhteisön arkielämän ja työläisyyden muodostumisen näkökulmista. Pruukin Saha Yhtiö oli tutkimusajanjakson aikana monialayritys, jonka toimialaan kuuluivat puutavaranjalostuksen ohella tiilenvalmistus sekä maa- ja karjatalouden harjoittaminen. Pääosan tutkielman arkistolähteistä muodostavat Ruukinsahan kassakirjat vuosilta 1901–1905 ja 1905–1907 sekä työlistakirjat vuosilta 1905–1907 ja 1909–1913. Toinen merkittävä osa tutkimuksen lähteistä koostuu tutkimusajanjakson aikana ilmestyneiden sanomalehtien Ruukin sahaa koskevasta uutisoinnista. Näistä keskeisimpiä ovat Kansan Tahto, Kaiku, Kaleva ja Raahen Sanomat. Tutkimusta täydentävinä lähteinä käytetään kolmea muistelmaluontoista kirjallista teosta. Tätä tutkimusta tehtäessä on käytetty kolmea erilaista tutkimusmenetelmää: historiantutkimukselle tyypillistä lähdekriittistä menetelmää, lähteiden lähilukua ja tilastollisia menetelmiä kassa- ja työlistakirjojen numeraalista materiaalia hyödyntäen. Maaseutumainen rauha rikkoutui Ruukissa viimeistään vuoden 1905 suurlakosta alkunsa saaneen työläisten järjestäytymisen myötä. Joukkovoima mursi paikkakunnalla siihen saakka vallinneen yksinapaisen paternalistisen järjestyksen ja tehdastyöväestö muodosti hyvin aktiivisen ja näkyvän, varteenotettavan voimatekijän kylän sosiaalisessa järjestyksessä. Tehdastyöläisiä yhdisti toisiinsa sosialismiaatteeseen nojautuva työväenyhdistys, jonka jäseninä kilpailevien yritysten työläiset pääsivät yhdessä osoittamaan joukkovoiman mahtia työnantajiaan kohtaan. Ruukin sahayhtiön tehdasyhdyskunnan elämää leimasi arkinen työ ja jatkuva muutos. Työntekijöiden oli sopeuduttava paitsi luonnonolosuhteiden vaihtelun tuomiin haasteisiin myös kahden eri tehtaan teknisten muutosten vaatimiin lukuisiin erilaisiin työtehtäviin — unohtamatta henkistä sopeutumista vuosisadan uusiin aatevirtauksiin ja nopeasti kasvavan tehdaskylään elämänrytmiin. Raahen sahayhtiön rakennuttaessa Ruukkiin suuren sahalaitoksen vuosisadan alussa, jäi ”Vanha Saha” toimialallaan kilpailijaansa huomattavasti pienemmäksi toimijaksi. Sahan työntekijät saivat opetella kokonaan uuden teollisen prosessin (tiilitehtaan) työvaiheet, heti kun olivat saaneet rakennettua tehdasrakennuksen valmiiksi. Sosiaalisia epäkohtia vuosisadan alun Ruukissa kuvastavat aikakaudelle melko tyypilliset piirteet, kuten naisten alempi palkkaustaso, tehdastyön vaarallisuus ja heikko oikeudellinen asema irtisanottaessa niin vuokra- kuin työsuhteestakin. Leimaa-antavana piirteenä koko tutkimusajanjakson aikana oli oululaisten Bergbom-sukuisten omistajien fyysinen poissaolo tehdasalueelta.