University of Oulu

Kuntoutuskäytännöt kielellisessä erityisvaikeudessa

Saved in:
Author: Kärjä, Suvi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605121708
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Kärjä, 2016
Publish Date: 2016-05-13
Physical Description: 48 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kunnari, Sari
Smolander, Sini
Reviewer: Kunnari, Sari
Heikkinen, Elisa
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa alle kouluikäisten kielihäiriöisten lasten kuntoutuksen käytäntöjä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Kuntoutuskäytännöt käsittivät tutkimuksessani kuntoutusjärjestelyt, kuntoutuksen tavoitteet, sisällön ja toteutuksen sekä lähiympäristön kanssa tehtävän yhteistyön.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomake, jota käytin tutkimuksessani, on työstetty laajan SLI-tutkimuksen (Helsingin pitkittäinen SLI-tutkimus, HelSLI, http://tiny.cc/helsliFI) puitteissa ja kyselylomakkeet ovat täyttäneet HUS:n alueen puheterapeutit. Kyselylomakkeita valikoitui tutkimukseeni 43. Valittujen kyselylomakkeiden valintakriteerit olivat kielihäiriön kliinisen diagnoosin lisäksi seuraavat: tutkimukseen osallistuvan lapsen tuli olla yksikielisestä perheestä ja kyseessä tuli olla kuntoutusjakso, eikä esimerkiksi tutkimusjakso.

Tulokset osoittivat, että tavallisin tapa toteuttaa puheterapiaa on kertaviikkoisesti ja 45 minuuttia kerrallaan. Kielihäiriöiset lapset saivat yksilökuntoutuskertoja keskimäärin 19,8 tutkimusjaksoa edeltävän vuoden aikana. Kuntoutus toteutui pääsääntöisesti terveyskeskuksessa puheterapeutin vastaanotolla. Lasten kuntoutus sisälsi useimmiten useamman päätavoitteen ja tavoitteiden toteutumista seurattiin tyypillisimmin havainnoimalla lasta terapiatilanteessa sekä keskustelemalla lapsen tilanteesta vanhempien kanssa. Suurimmalla osalla jaksolle asetetut tavoitteet toteutuivat ja tavoitteet oli suhteutettu hyvin terapiamäärään- ja tiheyteen. Terapiakerran aikana harjoiteltiin tavallisimmin 1−3 harjoitusta ja tehdyillä harjoituksilla tähdättiin yleensä useampaan eri tavoitteeseen. Kielen eri osa-alueita kuntoutettiin monipuolisesti ja eri keinoin. Lisäksi AAC-menetelmät olivat suosittuja kielihäiriöisten lasten kuntoutuksessa. Yhteistyö vanhempien kanssa oli tavallisempaa kuin yhteistyö kasvatushenkilöstön kanssa.

Tutkimukseni antaa puheterapeuteille tärkeää tietoa kielihäiriöisten lasten tämänhetkisistä kuntoutuskäytännöistä Suomessa. Aihetta on tutkittu maailmanlaajuisesti hyvin vähän, joten jatkotutkimus aiheesta on tarpeen.

see all

Subjects:
Copyright information: © Suvi Kärjä, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.