JultikaUniversity of Oulu repository

Väestön ikääntymisestä johtuen terveydenhuollon taloudellinen kestävyys joutuu jatkossa kovalle koetukselle. Tämän vuoksi uusien kustannustehokkaiden toimintatapojen etsiminen terveydenhuollossa on välttämätöntä. Yhtenä potentiaalisena apukeinona on kirjallisuudessa nostettu esiin mobiiliteknologian hyödyntäminen. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia mobiiliteknologian hyödyntämisellä terveydenhuollossa saatavia hyötyjä ja sen käytön yleistymisen esteitä. Kirjallisuuden perusteella mobiiliterveydellä (mTerveys) arvioidaan olevan hyvät mahdollisuudet avustaa terveydenhuollon kustannusten hallinnassa. Samalla mTerveyden hyödyntämistä kuitenkin hidastaa hyötyjä koskevien taloudellisten tutkimustulosten vähäinen määrä. Tutkielmassa tarkastellaan Tyrnävän kunnan mobiiliterveysjärjestelmän taloudellista kannattavuutta kustannus-hyötyanalyysin avulla. mTerveys-järjestelmää käyttämällä voidaan kunnan kotihoidossa vähentää lähihoitajien päivittäisestä toiminnasta yksi ylimääräinen tulosten kirjaamistehtävä. Analyysissa tästä työtehtävän vähentämisestä saavutettavia palkkakustannussäästöjä verrataan järjestelmän aiheuttamiin kustannuksiin. Suoritetun analyysin perusteella kustannussäästöt kirjaamistehtävän vähenemisestä ovat merkittävästi suuremmat kuin mTerveys-järjestelmän kustannukset, kun asiaa tarkastellaan vuoteen 2035 ulottuvalla ajanjaksolla. Tyrnävän kunnan kotihoidon tavoitteena on auttaa lähihoitajia käyttämään yhä enemmän työaikaansa asiakkaiden luona ja samalla keskittymään ennaltaehkäisevään hoitotyöhön. mTerveys-järjestelmän käytöllä säästettävä kirjaamistyöhön aiemmin käytetty aika voidaan hyvällä suunnittelulla siirtää kotihoidon asiakaskäynteihin. Tutkielmassa tehdään tämän tavoitteen perusteella kustannusvertailu saman hoitoajan lisäämiseen mahdollistavien toimintatapojen välillä. Vertailtavina vaihtoehtoina ovat tutkittava mobiilijärjestelmä ja henkilöstömäärän lisäys. Myös tämän kustannusvertailun perusteella mTerveys-järjestelmä on huomattavasti halvempi ratkaisu kuin työvoiman lisäämisellä saavutettava hoitoajan lisäys. Näiden analyysien lisäksi mTerveys-järjestelmällä on mahdollista saada taloudellisia hyötyjä järjestelmän etäkonsultointimahdollisuutta hyödyntäen. Etäkonsultoinnin avulla voidaan joissakin tapauksissa saada lääkäriltä ja sairaanhoitajalta reaaliaikaiset hoito-ohjeet ilman, että asiakasta joudutaan käyttämään vastaanotolla terveyskeskuksessa. Terveyskeskuskäynnit aiheuttavat kustannuksia siirtymiseen käytetyn ajan palkkakustannuksista johtuen sekä oman auton käytöstä aiheutuvina kilometrikorvauksina. Säästöt terveyskeskuskäyntien välttämisestä voivat olla todella merkittäviä jo Tyrnävän kunnan kokoisella toiminta-alueella, ja etäkonsultaation hyötyjen merkitys kasvaa ajomatkojen pidentyessä. Tutkielmassa esiteltyjen tulosten perusteella mTerveydellä on myös käytännössä mahdollista lunastaa siihen asetettuja odotuksia. Tulosten pohjalta voidaankin suositella, että myös mTerveyden ratkaisut otetaan mukaan projektien suunnitteluun arvioitaessa kustannustehokkainta tapaa muuttaa vallitsevia toimintatapoja terveydenhuollossa.